Pfaff ompelukone myytävänä. Ompelee liinat, valjaat, purjeet, melkein mitä vain.

All is lost
ensi-ilta lienee helmikuun 7,, Suomessa. Tupperi saa kolauksen kontista ja kaikki muukin menee pieleen yksinäisellä seilorilla. Siinä syy, miksi minä valitsin teräsveneen, vaikka voi sekin upota. Pakko mennä katsomaan, uteliaisuudesta.

Netti pätkii.
Päivityksiä ei tahdo saada tehtyä ja nopeus on mitä huonoin. Myyjät kyllä soittelevat ja tarjoavat 4G yhteyksiä. Pidetäänköhän meitä pilkkana vai luullaanko meitä tosi tyhmiksi. Tässä kuvia esim. DNA:n kuuluvuusalueista, ei ole meillä päin 4G, ei 3G 2100 ei oikein 3G 900 ja vain 2G kattaa alueen. Tuota 2G verkkoa voi verrata hevoskärryihin auton sijaan. Täytyypä kysäistä seuraavalta puhelinmyyjältä, että kummalla viiraa päässä enemmän.

Tässä dna:n peittoaluekarttoja!

Vanhan tegnologian 2G kuuluvuus, jolla ei nettikäytössä tee oikein mitään.

3G UMTS 900 verkon kuuluvuus sinisellä, saisiko meillä 1-2 Megaa irtoamaan?

3G  UMTS 2100  kuuluvuus sinisellä, ei ylety meille!

4G, se nyt myynnissä oleva. RUSKEALLA VÄRILLÄ = alue jossa saattaa toimia, eipä juuri näytä olevan missään muualla kuin suurimmissa kaupungeissa.


Valokuitu on mahdollinen, mutta miksi maksaisin valokuidusta kolme-neljä tonnia, kun sen saa kaupungissa ilmaiseksi tai pikkurahalla. Muutto on käynyt mielessä ja on mielessä ja muitakin vaihtoehtoja olen miettinyt, aika näyttää.

Jos lainsäätäjä olisi laatinut lain, että nettiyhteydestä maksetaan nopeuden mukaan, siis toteutuneen nopeuden mukaan, olisi se edes tasapuolinen ja samalla se pakottaisi yhtiöt edelleen kehittämään verkkojaan. Nyt suunnitellaan kyllä autoiluun taas lisää veroja ja maksuja, lisäämällä vakoilulaitteita autoihin, mutta netti-liittymä-kauppa-huijauksiin ei saada lakeja laadittua. Toisaalta, jos autoihin todella laitetaan nuo "laitteet", kannatan sitten sellaista henkilön tunnistamislaitetta myös. Nythän monet yrittäjät ajavat omia ajojaan firmojen autoilla, ilman veroseuraamuksia. On muös joukko eläkkeelle siirtyneitä yrityksen omistajia, joilla on yhä edelleen firman auto, firman maksamilla polttoaineilla käytössä. Ja samalla tunnistetaan rikolliset ja kortitta ajavat jne. ihan reaaliajassa. Näin voidaan myös seurata, mitä kautta ihmiset ajavat ja ennen kaikkea, mitä yhteiskuntaluokkaa nämä ovat. Näin saadaan myös oikeille ihmisille oikeat kaupat oikeille paikoille ja voidaan karsia ei toivottuja asiakkaita pois. Näin siis tulee tapahtumaan, enkä minä sitä oikeasti halua, tämä on rasismia parhaillaan, enkä ole rasisti.

Rakenna oma teräsvene

Nyt talven tullen monen hitsaustaitoisen "mikki" syhyää sormissa. Kannattaa kuitenkin katsoa ensin, mitä veneen teko vaatii. Piirustuksia ja neuvoja kaupataan monilla sivustoilla, mutta monasti niistä saa vain läjän turhia papereita. Jotkut myyvät myös autocad valmista pakettia, jolloin moni metallifirma kykenee leikkaamaan pellit millintarkasti, säästäen aikaa ja materiaalia. Valmiista hitsaten homma etenee varmasti reippaammin kuin että kaiken tekee itse. Materiaalin tarvetta voi arvioida vaikka näillä sivuilla: http://www.dixdesign.com/hb30mat.htm
Itselläni ei ole mitään kokemusta kyseisestä yrityksestä, mutta mukavat www-sivut. Sen tiedän, että veneen rakentamiseen saa kulumaan aikaa ihan niin paljon kuin sitä on tarjolla, joten ammattilaisen käyttö on jossain tilanteissa varsin perusteltua myös tee-se-itse-miehelle.

Säkylän Pyhäjärvi sai jään päällensä, mutta tuuli varmaan rikkoo jään vielä. Parin viikon pakkaset ja pääsee pilkille. Kerron lisää kun jää vähän vahvistuu, nyt ei järvelle kannata mennä.

Sijoita rahat

Minne? Sitä varmaan kysyvät monet ympäri maailmaa. Itse olen kehittänyt systeemin, joka ottaa huomioon tilastoista riippumattomat muuttujat ja on näin paljon luotettavampaa tietoa, kuin "viralliset" tilastot, joita moni taho muuttaa omien pyrkimysten mukaan sopiviksi. Esimerkki omasta mekanismistä: Kuvassa näkyy laivavirta Hollannin ja Suomen rannikolla, missä mahtaa tavara liikkua ja samalla myös raha vaihtaa omistajaa. Tässä vain yksi riippumaton muuttuja / tekijä, josta pitää laskea pois läpikulkumatkalla olevat alukset. Kuva kuitenkin näyttää jo jotakin.

Seuraava kuva taas on pienestä kalastusaluksesta ja sen reitistä. Alus on rekisteröity Vanuatulle??? Pyytää todennäköisesti katkarapua Nordeneyn edustalla, kalastusalus anyway. Eikös Vanuatu ole jossain Tyynellämerellä? Mitäköhän veroetua saa siitä jos alus on tuolla rekisterissä? Voisiko duunarikin maksattaa palkkansa veroparatiisin kautta? Kyllä voi, jos kaikki kuulemani pitää paikkansa. Ja hallitus pähkäilee lisää säästöjä, kun talous vuotaa kuin seula. Jos Proaina meinaa upota, tukin vuodon, siinä ei enää säästäminen auta ja sama koskee kaikkea. Järkevät säästöt olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten.

Siivoilin paikkoja ja nyt pitäisi löytää hyvä koti hienolle ja toimivalle harmoonille. Tuosta saa oivan soittopelin ja jossain oli tuollaisesta tehty baarikaappi. Muuttamienen ei riko edes konetta, joten siinä olisi yksi idea, jos ei ole soittotaitoa. 100e/Tarjous!

Satamamaksu

Tässä kooste satamamaksuista joita olen kerännyt eri lähteistä. En vastaa hintojen oikeellisuudesta ja voitkin laittaa kommenttia, jos hinta on pahasti pielessä. Hinnat euroissa, jos ei muuta mainittu. Hinta/hinta sähköllä. Hintaan vaikuttaa, otatko myös; saunan, sähkön, vesi yms., joten eri veneilijät maksavat monin paikoin eri hintoja. Hinnat 2013 hintoja.

Berghamn 5/8e
Etelä Berghamn 4e
Bränskär 12/17e
Hanko 22-27e/27-33e
Helsingholmen 10e/15e
Inkoo Jakobshamn 20e/kausi
Isokari 10e  (päiväkäynti 5e)
Jussarö 10e
Katanpää 12/15e
Keisarhamn 12/16e
Keistiö 15/18e
Klamila 7/9e
Korppoström 19e sis. sähkö ja sauna
Kotka 20/22e
Lappo 17/22e
Lootholma 20e
Loviisa laivasilta 18e
Maisaari 8e
Merimasku 15/17e
Nauvo  25e
Näsby/Houtskär 20e
Parattula 20 e sis. saunan ja sähkön
Pähkinäinen 8e
Porvoo 18e
Pyhtään Kaunissaari 18e (pv 5e)
Remmarhamn 20e
Rosala Nötholm 13e
Sandvik Kökar 19e
Sommaröstrand Tammisaari 22/27e
Svartholm Loviisa -
Tammisaari 17/20e
Teersalo 15e/?
Turku 27e ?
Utö 25e

Ulkomaat:
Stokholm Wasahamn 300 SEK<12m, 600 SEK >12m
Sandhamn 530 SEK <>?
Pirita Kalev 20e
Pirita 12/15e
Tallinna old 40-50e< 10m

Alandia ei korvaa...
Vakuutus joko korvaa tai ei

Minulla on meneillään korvauskäsittely edellisen kovan myrskyn aiheuttamista vahingoista. Laskin, että 3500 euroa on kulut, jos itse hoidan työn, eli teen kaiken voitavan ja käytän ammattiapua siinä, mihin en itse pysty tai ei ole tarvittavia laitteita. Nyt sain vakuutusyhtiöltä sen suuntaisen vastauksen, että telakointikuluja ei makseta. Laskin, että n. puolet kuluista tulee veneen siirroista sellaiseen paikkaan, missä voi maalata ja suihkupuhdistaa maalattavat kohdat. Tämä lienee sitten sitä telakointia. Koittakaas hiekkapuhaltaa venettä jossain venesatamassa tai edes rannalla, ei onnistu, ei saa. No toivottavasti miettivät siellä vakuutusyhtiössä vielä. Veneily on kallis harrastus, mutta jos tulee vahinko, niin sitten se onkin yht´äkkiä halpa harrastus. Jos joku hullu maalaa toisen puolen veneestä tuolla hinnalla, niin ihme kun ei kelpaa, lieko joku telakka sitten halvempi. Toki voisin laskea maalaukselle jonkin huiman (normaalin) hinnan, mutta kun omaa työtä on vaikea arvostaa ja osaan säästää turhissa kuluissa, olenhan tehnyt kauppaa jo 20-vuotta. No arvio oli tämä ja katsotaan nyt paljonko tilille napsahtaa ja palataan asiaan. Joskus aikoinaan kun ajoin autokolarin, niin silloin jouduin taistelemaan yhtiön kanssa auton lunastushinnasta, en enää koskaan saman yhtiön kanssa.

Tässä ote keskustelusta Alandia yhtiön kanssa:
Vahinkokulut vaikuttavat suoraan tuleviin vuosimaksuihin. Meillä on velvollisuus asiakkaitamme kohtaan huomioida tämä. Jokavuotiset telakointikulut jotka joka tapauksessa jäisi asiakkaan maksettaviksi ei ole vahingosta johtuvia. Siksi korvaamme ½ näistä, tämä on yleinen käytäntö. Jos vene olisi nostettu ja laskettu kesken kauden asia olisi toinen.

Että muistakaa nyt sitten, jos kolahtaa, älä nosta venettäsi ennen vakuutuspäätösta! Teetä kaikki ammattilaisella kalliimman mukaan (vaadi ja sovi ensin yhtiösi kanssa), se ajaa vissiin yhtiön etuja enemmän. Ja katso tarkoin kenen yhtiön valitset, luottamus Ahvenanmaalaiseen yhtiöön kärsi kovan kolauksen ja mistä summasta! Nyt pyydän tarjouksia muilta yhtiöilta, jotka luottavat rautaveneeseen ja siihen, että näitä juttuja ei satu joka vuosi. Ei tässä jurpee niinkään raha vaan tapa, jolla asioita sitten hoidetaan kun yrityksen (Alandia) pitäisi kantaa riskit. Jos ei riskejä olisi, niin kuka kumma ottaisi vakuutuksen?

Lähtisitkö uudelleen

Kyllä se on kumma kun teköö mieli niin perk.....

Mieltä on jäänyt kaivertamaan keskeytynyt reissumme. Vaikka reissu oli mukava ja vei ihan tarpeeksi pitkälle, mutta kun ne lämpöiset vedet ovat edelleen kokematta. Nyt on mieleen tulvinut ajatuksia siitä, että onkohan muilla vastaavanlaisia ajatuksia, pitäisikö yhdistää resurssit ja koittaa uusiksi. Veneeni olisi aika lailla lähtökunnossa vaikka heti, joten varustukseen ei niin hulppeita uppoaisi, siis rahallisesti. Toki rahaa kuluu ja sekin olisi jostain löydyttävä, mutta useamman lähtijän kesken jaettuna voisi homma onnistua. Monella on varmasti laitteita jo entisiltä reissuilta, joita voi siirrellä veneestä toiseen tai laittaa rahoiksi ja näin kartuttaa kassaa. Siis jos tämä ajatus nyt kolahti, niin otappa reilusti yhteyttä ja aletaan miettimään asiaa, ennen kuin tulee niin vanhaksi, että ei enää jaksa tai viitsi tai ei muuten vaan pääse.

Hyvä borssi on parempi kuin kuva paljaasta pers...

Muutama sponsori olisi poikaa, jos vaikka joku media kiinnostuisi, ei siksi, että jotain uutta tekisimme, vaan mukavaa juttua ja kuvaa ja silleen. Lehdestä on mukava lukea matkajuttua, joka jatkuu ja jatkuu. Nykypäivän videokamerat ovat jo niin hyviä, että niillä saa jo ihan kelvollista kuvaa vaikka televisioon, kyllä veneillessäkin tapahtuu, ainakin meille. Kunhan leikkaaja osaa työnsä, niin saattaisi saada mukavaa katseltavaa aikaiseksi, talvi-iltojen ratoksi, itse en kaikkea osaa, enkä pysty. Vai pitääkö mukaan otta pari "prinsessaa" pomppimaan ilman vaatteita, vai pitääkö tässä heittää munasilleen, niin kuin Duncker aikonaan. Jokin missio pitää kuitenkin veneillessä olla, mitä sitä muuten. Itse en tee matka- ym. jutuistani mitään matkaopasta, vaikka jotain vinkkejä aina välillä annankin. En kerro paikan historiasta, merkkihenkilöistä tai muuta löpinää, niitä voi jokainen lukea matkaoppaista. Minä kerron sattumanvaraisesti jostain ja mikä nyt milloinkin itseaä kiinnostaa tai mietityttää, ja näitä asioita riittää. Harrastus tämäkin. Pelkkänä matkustusvälineenä vene on hidas ja kallis, joskin jossain kohtaa välttämäton ja edullinenkin.

Soppatykki vuokrataan, siis annetaan vuokralle, eli soppatykki on vuokrattavana, siis jotenkin noin.

Olisi vapaana soppahommiin suomalainen soppatykki, siisti ja helppokäyttöinen. Voisin myös myydä tykin. Kysele lisää. Neuvon kyllä käytössä ja annan vaikka ohjeen kokkailuun tarvittaessa. Tällä keittää n. 500 annosta hernekeittoa. Öljyt on välissä, joten ei pala pohjaan. Puilla lämpenee. Autolla hinattava laite.
 P. 0440619464

Myydään myös Pfaff ompelukone, juuri huollettu ja toimii. Kone on suoratikkiä tekevä, pikapysäytyksellä ja automaattisella langan katkaisulla (voi poistaa käytöstä). Vahva teollisuuskone vaikka veneen katoksen ompeluun yms. Vaihdossa voisin otta spinaakkerin tai genaaggerin tai vastaavan kevyille myötätuulille sopivan purjeen, jonka mitat olisi n. 13m x 7,5m tai sinnepäin.

Pfaff NDK 700/12 teollisuuskoneen kilpi

109 tuntia Ystadista Amsterdamiin

Laskin vanhoista muistiinpanoistani, että tuo 109 tuntia meni ajo- ja purjehdus aikaa. Kun varaa siihen tarvittavan polttoainemäärän, n. 400l, niin ei tarvitse matkalla tankkailla. Tietysti mekin menimme purjeilla aina kuin pääsimme, mutta kanavilla ei kyllä purjehdittu, isoimmilla sisämerillä Hollannissa kyllä. Kokonaisaika oli paljon pidempi. tilasto löytyy: www.syproaina.profiili.fi sivuilta.

Syksyn sateisiin vähän kesäistä filmiä 2012 matkalta: Jurmo

Kristiansö, väärä satama ja museokäynti. Tuulella tämä saari ei ole hyvä paikka veneelle, mekin karkasimme Bornholmille ja koska silloin oli kova tuuli, niin kiersimme vielä Bornholmillakin tuulen suojaiselle puolelle. Osa satamista sulkee satama-altaat portilla, kuten Allinge ja muutenkin ajo sisään on vaarallista kovilla tuulilla.

Vanhoja juttuja tuli katsottua siksi, että aina välillä joku Svaani- veneilijä sanoo, että on purjehtinut matkan uskomattoman nopeasti. Täytyy sen veneen sitten olla nopea! No kanavilla kun ei mennä yöllä, sillat on kiinni ja jossain se on muutenkin kiellettyä. Itämeri antaa joskus hyvät vauhdit ja siellä nuo veneet kyllä kulkevat, joten se siitä.

Huoltohommat

Traileri toimi hienosti ja vene saatiin nostettua ylös traktorilla, rampia hyväksi käyttäen. Vähän oli ramppi matala ja kapea, mutta homma kuitenkin onnistui ja se on tärkeintä. Tästä kuvakulmasta  (kuva) vene näyttää kovin pieneltä ja traileri isolta. Puisia palkkeja on alla varmistamassa, jos maa vajoaa alta ja taraileri meinaisi kallistua.

Vedet tuli tyhjennettyä ja avattuani lämminvesivaraajan korkin, näin pohjalla paljon kalkkisakkaa, jonka imuroin pois. Säiliö pitää vielä täyttää puhtaalla vedellä ja sitruunahapolla, niin sakka irtoaa ja pytty puhdistuu. Toinen vaihtoehto on etikkavesi, mutta siitä jää ikävä sivumaku, mutta esim. wc-pytty tulee sillä hyvin puhtaaksi, kun liottaa sitä päivän ja harjaa lopuksi. Varaaja on ollut vain moottorin kierrosta lämpenevä ja nyt on edessä sopivan sähkövastuksen etsiminen, jotta saisi lämmintä vettä myös laiturisähköllä.

Hempelin eliönestomaali piti mitä lupasikin, vain limaa oli pohjassa ja sekin irtosi kevyellä pesulla jo ennen nostoa. Viime talven jäät olivat raapineet eliönestomaalia vesirajasta, mutta pohjamaali oli ehjää. Maalattavaa toki riittää, kun tuli niitä myrskyvahinkoja ja kaidetolppien kiinnitykset täytyy uusia ja jotain muuta pientä aina löytyy. Eristeitä pitää lisätä taakse ja tehdä seinää ja kattoa, ja pilssi pitää vielä pestä. Siinähän ei aika tule pitkäksi.

Edellisen viikon matalapaineesta toitotettiin radiossa ja annettiin myrskytuulista varoituksia, eipä tuullut. Nyt oli varovaisempi linja, joskin mahdollisuus myrskytuuliin oli olemassa. Olin venettä tyhjentämässä ja katselin ilmapuntaria, meni uuteen ennätykseensä (kuva). Tuuli ei kuitenkaan ollut vielä kova ja puhalsi suojan puolelta ja niinpä päätin lähteä pois ja jättää veneen yksin laituriin. Ajellessani kotiin päin, tuuli yltyi ja heilutteli rajusti autoa, vähän arvelutti, mutta uskoin veneen pärjäävän.

Soitin kaverilleni ja pyysin käymään veneellä, lähellä kun asui. Hetken kuluttua sain soiton, että rannassa on ”piru irti”. Tuuli riepotteli venettä puuskissa jopa 30 m/s ja veneeni hakkasi laituria päin, sivukiinnityksessä kun oli. Pari lepuuttajaa oli jo puhki, osa kateissa, koydet hankautuneet melkein poikki, laituri alkoi murenemaan ja laudoissa olleet naulat yms. raapivat veneen kyljistä maalit aina metallipintaan asti. Ystäväni koitti parhaansa mukaan pitää lepuuttajat välissä, toi väliin vielä muutaman auton renkaan, mutta tehtävä oli mahdoton ja vaarallinen, kylmä ja kostea. Vesi heitti yli laiturin ja keinutti rajusti sekä venettä, että laituria. Sähkökatko vei valot laiturilta ja rannasta ja tilanne vain paheni. Välillä valoa sai uteliaiden käydessä autolla katsomassa, mitä rannassa tapahtuu, vaikka kukaan ei tullut tarjoamaan apuaan, kun yksinäinen tyttö paini kymmenen tonnin laivan kanssa yksin. Sähköt palasivat ja Myrskykin laantui aikanaan, pääsin itse aamulla toteamaan vauriot ja sopimaan vahingoista, laiturin osalta ja kuvaamaan vakuutusyhtiöta varten. Kiitos kuuluu ystävälleni, vahinkoa ei syntynyt enempää.
Edessä on kuitenkin paljon hiomista ja maalausta, tietysti harmittaa moinen. Pieniä reikiä on maalipinnassa siellä täällä ja ruostuminen alkoi heti. Kestää useamman päivän , että paikat saa taas hiottua ja maalattua epoksilla niin monta kertaa, että maalin vahvuus yltää samaan kuin ennen. Päälle vielä pintamaali koko kyljelle, jotta on saman värinen. Pienen vaurion kohta täytyy hioa laajemmalta alalta, kaikki ruoste pois ja viistottaa maalin reunat, ei vain voi tökätä pensselillä maalitippaa reikiin. Kaiteet täytyy korjata, niiden aika tuli täyteen. Veneen nosto ja lasku ja kuljetus maksaa, mahdollinen hallin vuokra, sen lisäksi vielä rikin laskut ja nostotyöt. Jos työ tehdään keväällä, pitää paikat suojata nyt jollain, väliaikaisesti vaikka sinkkimönjällä. Onneksi oli teräsvene, tupperi olisi uponnut.

Traileri on kunnossa. Kumivene on päällä siksi, että virkavaltakin älyää trailerin olevan juuri venetraileri. Leveät renkaant estävät trailerin vajoamasta rantaan noston yhteydessä, toivottavasti.

valmis venetraileri

melkein valmis traileri

Raisio-Luvia

Siirtopurjehduksemme alkoi myrskyisissä merkeissä. Ilmanpuntari näytti myrskylukemia ja säätiedoitus lupasi kovaa tuulta. Minun on tarkoitus nostaa veneeni ylös masto pystyssä Laitakarin satamassa ja otimmekin suunnaksi pohjoisen. Tuuli oli vastainen ja ajamalla koneella saavuimme illan jo hämärtyessä Kustavin Lootholman laituriin. Täällä olisimme turvassa, jos tuuli todella yltyisi, sillä laguuni on suojassa kaikilta tuulilta. Matkalla emme kohdanneet pahempia vastoinkäymisiä, pientä aallokkoa lukuunottamatta ja olihan kone yskäissyt muutaman kerran.

Kovia tuulia ei tullut, ei edes near gale -tuulta, joten lähdimme seuraavana päivänä ajelemaan, vastatuuleen tietysti. Kustavin lossin kohdilla huomasin, että polttoaine oli lopussa. Kiinnityimme laituriin lossin vieressä ja haimme nestetäydennystä Kustavin kylältä muutaman kilometrin päästä. Liftattuamme takaisin jatkoimme Tröömiä pitkin kohti pohjoista. Tröömin salmessa oli kova vastavirta, yli kaksi solmua, eikä vene meinannut millään pysyä kurssillaan. En ole Suomessa kohdannut moista virtaa ennen, vaikkakin tiedän muutamia pienempiä kohtia, joissa vesi virtaa kuin koskessa, mutta nyt koko salmi oli yhtä koskea. Neljän somlun nopeudella puskimme salmesta merelle ja aallokko kasvoi. Kovalla tuulella on varmasti vaikea ajaa Tröömin salmesta ulos kohti pohjoista, mataluus luo kovan aallokon. Vaikka tuuli oli vain kymmenisen metrin luokkaa ja alle, oli allokko jo jyrkkää ja ajo töyssyistä, eikä purjeista vielä saanut apua. Juuri kun olimme tulleet kääntöpisteen kohdille ja saatoimme nostaa purjeet, kone sammui, suodatin tukossa. Nopeasti purje ylös ja selvisimme tukalasta tilanteesta. Näillä vesillä kun ei kannata poistua väylältä, ainakaan jos ei tunne aluetta yhtään paremmin. Nyt matkamme jatkui upeasti purjehtien kohti Uuttakaupunkia. Yövyimme ankkurissa saaren (?) takana, kun emme päässeet rantaan. Rannat täällä ovat matalia tai kivikkoisia ja usein molempia. Nyt kuitenkin oli hyvä pohja ankkuroitua ja tuulikin pysyi kohtuudessa.

Heti kun näki lähteä liikkeelle, nostimme ankkurin. Täällä ei tee mieli kulkea pimeään aikaan, viittojen välit saattavat olla paikoin kymmenen metrin luokkaa, vaikka luulisi olevansa avomerellä. Nyt edessämme oli yksi alueen pahimmista paikoista kovalla tuulella, Rihtniemi. Paikka oli maineensa veroinen, allokko oli kovaa, vaikka luoteis-tuuli vain 7 m/s. Puskemalla koneella purjeiden avustaessa selvisimme kuitenkin ilman kommelluksia. Saavuimme taas pimeän ajaksi satamaan, Rauman Merijakamon laituriin ja yö oli rauhallinen. Käytyämme kaupassa parin kilometrin päässä oli valmistautuminen seuraavaan päivään edessä. Katsoimme kartalta sisemmän reitin ja päätimme kulkea sitä kautta.

Raumalta kohti Laitakaria lähdettäessä on linjatauluja vaikea löytää, jos niitä jossain on. Kivikkoa on joka puolella, mutta viittojakin on, joten ajaminen onnistuu ja purjeillakin pääsimme mukavasti. Mielenkiintoinen paikka oli kapea kannas nurmeksen saareen, jonka poikki oli kaivettu kanava. Nyt meno kanavasta sujui helposti, ei ollut vastaantulijoita, kesällä kannattaa antaa äänimerkkiä, sillä väistämiseen ei ole tilaa. Suojainen lahi aukesi edessämme ja olipa kannaksen rannoilla muutamia poijuja kiinnittymiseen, hieno paikka varmasti. Me jatkoimme kuitenkin matkaamme kohti Laitakarin satamaa Luvialla. Meri aukeaa suoraan Laitakarin edustalla ja aallokko oli myös kohtalaista, kovalla länsi-tuulella ei tästä välistä kyllä mennä. Nyt matkamme läheni loppuaan ja vaikka väylä oli 1,2-2m, emme kertaakaan osuneet kiville, vaikka syväyksemme on 1,4m.

Näin syksyllä on rauhallista purjehtia, ja tuulia riittää. Satamat ovat kiinni, siis maksuja ei kukaan perinyt ja kaksi venettä näkyi matkalla, joista ainakin toinen oli huvivene. Jos haluat käydä suihkussa, meri on puhdas ja sopivan viileää, kaupoissa pitää käydä kylissä tai kaupungissa ja polttoainetta ostaa sieltä, missä sitä on ja tarpeeksi kerralla.

Kuvaus trailer-projektista.
 Koitin tapani mukaan selvitellä kaikki faktat ennen työn aloittamista ja sovittaa tiedon sitten käytössä oleviin resusseihin. Netissä oli taas lähinnä kinastelua siitä, onko insinööri parempi kuin maajussi, rakentavan keskustelun ja neuvojen sijaan. Onneksi en ole kumpikaan! Lakiteksteistä ei ota selkoa sitten millään, ainakaan traktorin kärryä tehdessä, on siinä niin sekava vyyhti. Muutamia juttuja jäi kuitenkin mieleen, leveys ei yli 3,50m ja yhdistelmän pituus oli jotain kuudentoista metrin luokkaa. Akselipainoistakin oli lakitekstiä ja valoista sun muista.Vähän alle maximin siis, niin hyvä tulee. Itselle kun tekee, niin ainakaan ainevahvuudesta en tingi ja lisätään sitä sitten kun kantavuus testataan, jos siis on tarvetta. Taitaa tulla kylän suurin kärry.

vetolenkille paikka

toinen akseleista

Nyt aion tehdä traktorivetoisen venetrailerin. Rautaa on jo hankittu, 200x200mm x 10 metriä ja vähän muutakin, profiili-putkea vahvalla seinämällä. Vetolenkki 15t ja kuorma-auton etu-akseleita kaksi.
Tarkoitus on tehdä n. 12 metriä pitkä ja 3,5m leveä traileri. kuva tulee, kun saadaan ensin hitsattua jotakin kasaan. Kokemuksia trailerista tulee sitten myöhemmin. Nyt vain pitää saada traileri tehtyä ennen jäiden tuloa, jotta saadaan vene kuiville talveksi. Edessä on pohjan maalaus ja kaiteiden uusimista ym. huoltoa.

Oli pakko tehdä oma traileri, kun sopivaa ei oikein tahdo markkinoilta löytyä ja kuljetusyrittäjät ottavat jo liki 300 euron tuntipalkkoja. Vene-alan yrittäjillä kun ani harvalla on niin isoa kärryä, kun veneeni vaatii ja näin "monopoli"-yrittäjät osaavat ottaa hintaa. No, suunilleen saman tulee maksamaan, jos otan rantaan nosturin ja lavetin erikseen ja vielä kotiin toisen nosturin, ja työn määrä on huikea verrattuna traktorivetoiseen traileriin. Omaan traileriin saa uppoamaan äkkiä pari tonnia, mutta jos nosto, lasku ja kuljetus maksaa kaksi tonnia, niin traileri maksaa itsensä takaisin vuodessa tai ainakin jo parissa vuodessa.


Olen monta kertaa ihmetellyt, miksi ei kukaan autoilijoista osta sellaista kärryä, jonka voi peruuttaa rekalla rampista alas ja uittaa veneen alle. Tarpeeksi matalalla (1m tai alle) ja tarpeeksi pitkällä (12m) kärryllä olisi kyllä kysyntää ja matkakin taittuisi nopeammin. Autonosturin nostokyky on varsin rajoitettu ja siinä on omat vaaransa, vaikka se on ihan hyvä pinemmille veneille.

linkki veneen tietoihin:http://proaina.blogspot.fi/2012/02/tassa-siis-tietoja-veneesta-jolla-matka.html

Liput Karibialle tästä linkistä, ainakin kuvasta näkee, mikä kuukuu mihinkin saareen:http://www.budgetmarine.com/Catalog/Navigation%2c+Books+%C3%BE+Flags/Flags/Caribbean+Flags/productgroup.aspx
Kyseinen firma toimii siis alueella ja myy venetarvikkeita sun muuta.

Veneeseeni oli jätetty lappu, jossa luki: "Eiko ole varaa maksaa venepaikkaa". Myönnän toki, että se on nyt vähän oudossa paikassa, mutta siinä kun ei koskaan ole ollut ketään, niin ei pitäisi yleistä liikennettä häiritä. Olen odotellut, josko kaupungilta saisi paikan, mihin nostaa vene, ei ole vielä kuulunut mitään. Ja onhan noita 7e vrk(vieraspaikkamaksu) lappuja minulla veneessä jo aika kasa . Samalla kiinnostuin Raision tonteista, koskien venetelakkatoimintaa. Olin aika yllättynyt, että rannan yrittäjä (veneiden nosto ja säilytys-yrittäjä) maksaa vuokraa tontista noin 1200 euroa, maa-alasta ja rakennuksesta? Jos olisin tämän aiemmin tiennyt, olisin tarjonnut kaupungille moninkertaisen summan samasta alueesta, kun olen tässä jo jonkin aikaa etsinyt jotain vastaavaa,  tuo hinta on muutettu suoraan markka hinnasta ja ei ole enää lainkaan markkinahinta. Venepaikoista kyllä osataan ottaa markkinahintaa? Ei sitten ihme, kun hommat sublitaan hissukseen ja kunnat valittelee rahapulaansa. Tiedottamalla asioista ja laittamalla kaikki tarjouskilpailuun, saadaan hintaa myös tonteista. Vaikka mukavahan se tietysti on, että muutaman koulun sulkemisella voidaan tukea yrittäjiä, se se on oikeaa markkinatukea, eikö? Ja vielä, että entisellä vuokralaisella on toki etuoikeus, mutta jos vuokrasopimus loppuu, niin kannattaisi laittaa julkinen tarjouskilpailu alueesta ja ottaa rahat kunnan kassaaan.

SM-laituripilkki tuli ja meni. En osaa sitten yhtään tuota lajia. Vähän yli 100 grammaa kaloja, kun viereinen kaveri sai toista kiloa. Sain niin pieniä, että juuri ja juuri huomasin tärpin ja sitten se tapahtui. Lahna iski kiinni ja samantien karkuun, kyllä vähän harmitti. Varmasti moni muukin karkuutti kaloja, se nyt on aika yleistä.Meidän laiturin kohdalla ei vaan ollut kalaa kovinkaan paljoa ja saalis jäikin aika laihaksi monella muullakin. Mukavaa kuitenkin oli ja sehän on tärkeintä. Kalastusharrastus ei ole vielä niin raha-orjentoitunut ja siksi mukavaa puuhaa, suosittelen kaikille kokeilemista. Lisää tietoa: http://www.lsvk.fi/

Luin vanhoja kirjojani teräsveneen rakentamisesta ja löysin yhden mielenkiintoisen taulukon. Olen lukenut monta kirjoitusta keskustelupalstoilla siitä, että kumpi on vahvempaa, teräs vai lasikuitu? Tähän sanon niin, kuin aina ennenkin olen sanonut, lasikuitu on kevyempää ja lasikuituveneet saadaan kevyemmiksi. Ja milloinkas se kevyt on kestävää ollut. Toki kaikki saadaan vahvaksi kun tarpeeksi käytetään materiaalia.

Jos olisi resursseja, siis rahaa, valmistaisin teräspohjaisen rungon ja sisäosat lujitemuovista niin, että koko sisäosan voi nostaa pois kalusteineen kaikkineen ja kun runko muutaman kymmenen vuoden päästä kaipaa huoltomaalausta sisäpuolelta, se onnistuisi helposti. Painoa säästyisi muutama tonni ja vene olisi erittäin lujaa tekoa, moderni sisätiloiltaan ja nopea valmistaa. Nykyisin kun on kysyntää taas "maailman ympäri veneille", olisi tämä yksi vaihtoehto. Olen tätä jo jonkin aikaa suunnitellut, mutta varojen puuttuessa jäänee tekemättä. Monissa nykyveneissä on hienoja ideoita ja myös täysin surkeita ideoita matkaveneilijän kannalta, ehkä raha sanelee sielläkin mitä voi tehdä ja mitä ei. Hyvä esimerkki on suuri määrä nukkumapaikkoja ja pienet septitankit ja muut. Hienoa, kymmenen hengen vene, mutta tarpeilla on syytä käydä kannella kun tankit tulevat muuten täyteen jo muutaman päivän reissulla. Siis parannettavaa löytyy. Onkohan yksikään venevalmistaja kysynyt yhdessäkään esittelytilaisuudessa, mitä ihmiset haluavat muuttaa heidän veneissään? En ole kuullut moista, mutta kuka tietää?

Kokeilin viime viikonloppuna laituripilkkimistä, oikein kilpailumielessä. En ole juuri laiturilla pilkkinyt, mitä nyt joskus jossain, missä on ollut paljon kalaa ja hyvä syönti, mitä ei juuri Raisiosta löytynyt. Taisi tulla jumbosijoitus, en vielä tiedä tarkkaan. Sain muutamia salakoita ja muutaman pienen pasurin. Naantalin kisassa sain sentään muutamia ahvenia. Raisiossa on myös laituripilkin SM-kisat tulevana sunnuntaina, joihin päätin osallistua.
 Kalaa pitäisi osata ottaa pienellä morrilla tai tapsipilkillä, surviaisella syötettynä, myös pelkkä valkoinen kärpäsen toukka on poikaa. Kun kävin treenaamassa, otti pasuri vauhdikkaasti juuri valkoiseen kärpäsen toukkaan ja vieheenä oli tapsimorri, siis paino ja koukku viisi senttiä koukusta. Treeneissä sain kolmisenkymmentä kalaa nopeasti, mutta nyt ei ollut vieressä muita kalamiehiä. Näissä kisoissa ratkaisee arpa sen, missä paikassa aloitat ja se saattaa ratkaista myös koko kisan, joten myös tuuria tarvitaan. Pelkkä tuuri ei kuitenkaan selitä sitä, miten aina samat nimet saavat hyvin kalaa, joten taitoa myös pitää olla.
Pilkkityyli voi olla sellainen, että syöttiä makuutetaan pohjassa tai aivan sen tuntumassa, joskus kalaa saa puolesta välistä, nk. välivedestä. Morria ei juuri uiteta, joskus se nostetaan ylös mudasta ja silloi saattaa napata. Kun on syönti päällä, riittää kun syötin saa sinne, missä kalatkin ovat. Pari kiloa on jo hyvä tulos, muutama sata grammaa pitäisi ainakin saada, mutta voi taas jäädä pariin kalaan. Isoja lahnoja ja kuhia tulee ehkä myös, onnellinen se joka niitä saa.
Vapana käytetään max. metrin mittaista pikkivapaa herkällä ja joustavalla kärjellä, näin suurenkaan kalan isku ei katkaise siimoja. Haavi on myös syytä olla mukana, että ei käy niin kuin minulle Naantalin kisassa, menetin kilon kaloja parissa minuutissa. Siimana on 0.08-0.18 mm monofil, joillakin kuitusiimaa. Koukkukoko on pieni, 16-12, joskus isompikin ja morrin värinä kulta tuntuu olevan yleisin.
Tässä siis kokemukseni pilkkimisestä laiturilla.

Löysin venettä siivotessa yhden tarjouslehtisen, joka oli tarttunut mukaamme kun kävimme Latviassa. Eri maiden hintataso kiinnostaa ainakin minua, joka mietin mistä kaikesta hintaero johtuu. Tämäkin lehti on suuren ketjun mainos ja pelkkä alv. tai palkkakulut eivät kyllä selitä hinnoittelua.

Hinnat ovat Latvian lateissa. Lati n. 1,4 euroa (0,59 latia= 81c)

Turku Åbo vierasvenesatama,( www.turunvierasvenesatama.fi)

Turun Aurajoessa sijaitsevat venepaikat on kuulemani mukaan yksityistetty, miten ja milloin, siitä minulla ei ole tarkempaa tietoa. Vierassatamaa hoitaa kuitenkin eri yrittäjä

(puhelin: 0400536613), kuin joen toisella puolella olevia kylkikiinnitys-paikkoja, joita hoitaa Satavan Venepalvelu Oy, puhelin: +358 2 2737460.

Paikkoja vierasvenesatamassa on noin 60, paalujen välit ovat n. 4m ja jokunen isompikin lienee olemassa, en käynyt mittailemassa, mutta oma veneeni mahtui juuri ja juuri tolppien väliin (3,70m). Tolpat jäävät kyllä raapimaan veneen reunoja, joten köydet on syytä laittaa harkiten. Myös ohi ajavan Ukkopekka-laivan aallot ja imu heilutteli venettä jonkin verran, muuten joki on ainakin nyt syksyllä rauhallinen.

Kesäkuukausina on aivan täyttä ja osittain tästä syystä myös nettivarausjärjästelmän piiriin kuuluvia vieraspaikkoja lisätään ensi vuodeksi, muiden paikkojen kustannuksella tietenkin. Ja jos oikein tulkitsin, niin maksaahan tuo netistä varattu paikka paljon enemmän. Hinnoista on kuitenkin vaikea sanoa mitään, kun ne ovat monilla sivustoilla väärin. Ja nyt käydään keskusteluja muiden satamayrittäjien kanssa hinnoista ja mitä niihin sisältyy. Onko kysymyksessä ”kartelli-neuvottelut” jää nähtäväksi.

Saapuminen Turkuun on kuitenkin kerran nähtävien ja koettavien juttujen joukossa. Upeat pitsihuvilat Pukinsalmen molemmin puolin ja myös Ruissalon rannoilla kertovat omaa tarinaansa, joskus osattiin ja nähtiin vaivaa. Turkuun on helppo tulla kun muistaa varoa isojen laivojen liikennettä aamuin ja illoin. Aurajoen löytää helposti ja eksymään ei pääse, aja ylös jokea, kunnes vierassatama on vasemmalla. Laiturien edustalla on kokoajan ihmisvilinää joka ei pahemmin häiritse, ainoan meluhaitan aiheutti nyt naapuriveneen webasto ja keulapotkuri sen lähtiessä. ”Kaljaveikkoja” oli muutamia liikkeellä, mutta olivat onneksi omissa oloissaan, vaikka morjestelivat rannalla olutölkkejä tyhjennellessään.

Satamasta on lyhyt matka keskustaan ja ruokakauppa on joen toisella puolella ja Föri-lossilla sinne menee muutamassa minuutissa. Mukavia ruokapaikkoja löytyy kalliiden rantaravintoloiden lisäksi esimerkiksi (Puistokatu 3) viiden minuutin kävelymatkan päästä, siellä on pieni pullapuoti, jossa oli juuri leivotut munkit ja saa sieltä myös päivän keittoannoksen ja erilaisia salaatteja, siis herkkuja oli joka lähtöön ja myös mukaansa voi ottaa annoksia, suosittelen. Grillejä ja baareja onkin sitten vähän joka nurkassa ja joen molemmin puolin. Kymmenellä eurolla saa paljon syötävää, mutta monissa paikoissa viinilasillisesta saa maksaa 5 euroa tai yli, mutta matkaveneilijällä on omat viinit ja oluet kun Suomessa veneilee.( Eu:n ulkopuolelta tulevien kannattaa kuitenkin muistaa kysyä tullilta viimeisemmät tiedot alkoholien tuontiin koskevista säännöistä.)

Tämän jutun tein, koska blogiani lukee moni veneilijä, joka ei ole käynyt Turussa ja toivottavasti tästä sai puolueetonta tietoa. En edelleenkään mainosta mitään ansaitsemistarkoituksessa, enkä saa blogin pitämisestä kuin hyvän mielen itselleni. Jos joku tuntuu minusta väärältä, se ei silti tarkoita, että se olisi väärin, jokainen saa päättää asioistaan itse, ainakin vapaassa maassa. Suomi ei silti ole vapaa maa, täällä holhotaan ihmisiä aivan liikaa ja se maksaa turhan paljon veronmaksajille ja luo ihmisistä juroja, kateellisia ja velttoja.

kuvaaja: Erika K.
Kuvassa kirjoittaja itse.

Kuka on antanut "sinulle" melkein ”jumalallisen” oikeuden päättää mitä minä juon ja syön tai teen ja milloin ja missä? Jos ihminen ja se mitä hän tekee, ei ole häiriöksi tai vaaraksi muille, niin miksi joku aina yrittää kuitenkin estää toteuttamasta itseään. Perustellaan kyllä, että tulee hoitokuluja jne., niin aina, eläminen maksaa tavalla tai toisella. Jos tämä nuoriso päättää nyt häippäistä kokonaan vaikka Thaimaaseen, niin kuka mummojen eläkkeet sitten tienaa? Eu yrittää nyt kieltää polttopuun käytön, onko ydinvoima muka parempi ja turvallisempi. Kuinka monta miljoonaa hehtaaria metsää on kaadettu, jotta valtavat avolouhokset saadaan tuottamaan uraania? Jos jokainen suomalainen käyttäisi kerrankin aivojaan, ei meitä vedätettäisi niin kuin beduiinia Tampereen torilla. Siis käy Turussa ja tutustu kaupunkiin ja samalla ”Turun-tautiin”, jos sellaista nyt on olemassakaan. Ja ehdoton ei veneilyajokortille!
Ja terveiset teille Karibialla olijat, Trinidad and Tobago olisi kyllä nyt poikaa tämän syksyisen kelin rinnalla.

Ja taas on tullut aika vaihtaa öljyt Perkuun.

Perkinsin Öljysuodattimet

ÖLJYN SUODATIN: öljy 10-30 dieselkoneöljy (KUUMASSA 15-40 ÖLJYÄ)
Framm PH977A
Mann W950/5
Knecht OC29
Fiaam FT4805
Clean DO298
Crosland 308
Filtron OP574/1

M-Filter MH 318 (MH302) josta tämä viimeinen on muutaman sentin lyhyempi kuin esim Framm PH977A

Ja jos vesipumppu vuotaa, on siihen helppo vaihtaa tiivisteet. Myös Impelleri, se kumiratas vesipumpun sisällä tulee tarkistaa, jotta siipiä ei puutu ja se on muutenkin iskussa, ei halkeillut yms.

VESIPUMPPU: numero 3273 Jabsco

Siipipyörä metallikeskiöllä jossa urat 12kpl, mitat: halkaisija n.57,1mm, keskiö n. 16mm uran pohjasta, siipipyörän leveys 31,5mm.
Siipipyörät:

Jabsco numero: 1210-0001(neopren) 1210-0003 (nitriili)
Johnson numero: 09-1027B (neopren) 09-1027B-9 (nitril)
AVN (Saksa) tilausnumero: 220094 (hinta 2010 22e) (Maritim 2011 37e) (SVB Saksa 22,90E)

Akselitiivisteet: SP2701-21B Jabsco

http://www.parts4engines.com

Polttoainesuodatin, jos on samat:

Filtron PM 819

Mann & Hummel P917X

Framm C1191 (A)

Mahle KX23

Purflux CS157A

Fiaam FP4378

M-Filter MP409

CAV 1296 (tai 7111-296)

SCTURBO AEY 85.71 

Mitä jäi mieleen purjehduskesästä 2013

Näin syksyn tullen sitä alkaa miettimään menneitä ja kohta taas tulevaa kesää. Ensimmäisenä nyt tulee mieleen purjehdusharrastuksen hinta, se kun ei ole mitään ilmaista lystiä. Monilla on oma vene ja sillä purjehditaan kuukausi tai jopa vain viikonloppuja tai siltä väliltä, harvalla on pidempään edes "varaa". "Ei ole aikaa", kuulee usein laiturilla, vaikka kymmenien- tai satojen tuhansien vene makaa laiturissa. On siinä huono sijoitus? Laituripaikka maksaa useita satoja euroja, jäsenmaksut ja katsastukset päälle, nostot ja laskut lisäksi. Lasku kohoaa äkkiä viiteen tuhanteen euroon. Jotkut laittavat sen firmansa maksettavaksi ja toiset "repivät eurot selkänahasta". Oli miten oli, niin olen huomannut, että veneily maksaa aina enemmän kuin jokin muu, onhan kyse "elitistisestä" harrastuksesta ja mistäpä sataman pitäjä voisi tietää, että yli kymmenen metrin veneellä tulija voi olla työtön tai pienipalkkainen. Iso vene, paljon rahaa? Kuulin nyt kesällä monia "protesteja" kohonneita hintoja vastaan. Uskon, että ensi kesä on entistä vaikeampi monille yrittäjille, vaikkakin ihmisillä olisi nyt aikaa veneillä, kun ei ole töitäkään. Ja sillä viidellä tonnilla pääsee jo vaikka minne ja useaksi viikoksi, ilman veneen pesua, tuulta ja sadetta ja ahneita kauppiaita rannoilla. Mitä tulee sijoitukseen, niin ennen vene olikin hyvä sijoitus, mutta kiitos EU:n ei ole enää. "Olisimpa ostanut silloin kultaa koko rahalla enkä venettä, olisin nyt rikas mies", pistää miettimään. No, köyhät marisee.

Ilmasto se vasta laittaakin miettimään, mutta sillä mennään mitä annetaan. Navigointilaitteisto on parempaa ja se näkyy lisääntyneinä "atlantin ylittäjinä" tai yrittäjinä, niin kuin allekirjoittanut. Vaatii vaan melkoisen uhrauksen lähteä vuodeksi tai jopa vuosiksi. Jos se olisi mahdollista, niin tosi moni lähtisi, ainakin kun laiturilla on keskustellut asiasta. Taas raha nousee ykkösasiaksi ja ihmissuhteet tulevat sitten. Huoli työpaikasta ja jos kämppää ei myy tai laita vuokralle (suositumpi vaihtoehto), niin miten eläke riittäisi ja kauanko sitä saa jos luuhaa maailmalla. Ruotsista ja Norjasta lähtevät myös nuoret, meille se on miltei mahdotonta ilman että "mamma betalar". Suuret teot vaativat uhrauksia, miksei sitten myös vuosien purjehdus.

Eu ja Suomi
Saksalaisilla on oma veroparatiisi, Helgoland, josta voi käväistä hakemassa juomat ja polttoainetta, ilman sen suurempaa kontrillia. Meillä on Viro, siinä vain rahamme menevät ulkomaille. Ahvenanmaan tilanne on ihan täysi susi, ainakin suomalaisten kannalta, eihän siellä voi edes suomi-yrittäjä toimia, ei saa. Euroopassa on muitakin verohuojennus-kohteita, eipä vain ole meidän naapurissa. Ei sitten ihme, että yrittäjät "joutuvat" itse huojentamaan, laittomasti tietysti. On siinä EU:ssa jotain hyvääkin, tavarat voi tilata vaikka Saksasta, seitsämällä eurolla kotiovelle, huisaa. Ja jos se kotimainen firma ei pysty hinnalla kilpailemaan, niin vaihtais alaa, eikä ruikuttais. No ei se mene hyvin ruotsalaisillakaan, kruunun hinta on liian kova. Ihmetellä täytyy, miten Ruotsi pystyy vielä kauppoja hieromaan muiden maiden kanssa, sillä monet pikkuyrittäjät ovat jo oikeasti vaikeuksissa, niin myös veneilyalalla. Sen mitä puhuin Ruotsissa yrittäjien kanssa, oli päiväselvää se, että jos kruunu on vielä kauan noin hintava (n. 30% parempi kuin pitäisi), tyrehdyttää se kaupan ulkomaiden kanssa ja ekana se näkyy kaupassa suomalaisten kanssa. Nyt kyllä kannattaa Ruotsissa tinkiä, sekin onnistuu, kokeiltu on. Ja samaan aikaan suomalaisilta palkansaajilta vaaditaan palkka-alea? Nyt pitäisi saada 30% lisää, eikä vähemmän.

Vene-ajokortti

Ihan hullua, lieko verotuksen kiristämistä suunnitelmissa. Ihan samaa rataa kun nyt autoihin pitäisi tulla gps-vakoilulaite. Että muka saataisiin kerättyä tienkäyttömaksua, juu juu. Jenkit tykkää, jos "toisinajattelijat" voisi satelliitin avulla jäljittää ja hoitaa ongelma jollain ohjuksella "täsmätyönä". Liekö nuo amerikkalaiset enää ainoita, ei tässä taida enää uskaltaa mielipidettään sanoa. Olisiko siru ihon alle seuraava, pakkotyötähän on jo muutama poliitikko ehdotellut. Muistuttaa jo kovasti sisällissotavuosia edeltävää aikaa, eipä kansa taipunut silloinkaan, tuskin nytkään. Jaa, että veneilijät eivät osaa ilman korttia. Kyllä on joskus itseänikin potuttanut joku "kaahari", mutta kun meillä ei merellä ole nopeusrajoituksia, jossain kohtaa kyllä, mutta ei aavalla merellä. Joskus sattuu ja tapahtuu, ei kaikkea voi ehkäistä, hitto vie, eikä edes tarvitse. Unohtakaa nyt ne kortit. Nykyisin pitää jo olla kymmenisen korttia, että saa työkseen viedä edes roskat roskakoriin, ja siinä vielä ihmetellään, miksi joku ei saa töitä, kortti no:6 puuttui.

Ruokailu veneesä

Kotiruoka olisi ihan hyvää, ei vain oikein säily. Einekset kaupoissa ovat jo suurimaksi osaksi "jätettä", joten ei oikein maita. Juotavista vatsani menee sekaisin, mikä se uusi makeutusaine olikaan, jostain lehdestä uutettua, yäk. Suomalainen ruoka on oikasti hyvää, siis se perinteinen, mutta sen valmistaminen veneessä vie aikaa ja energiaa. Muuten meidän kaupoista ei meinaa saada kuin pakastettua emakon filettä kuudella eurolla ja mitä karmeimpia valmisruokia, joiden tarkoitus on säilyä pitkään ja sen kyllä maistaa. Itse olen tehnyt lihoja purkkiin ja voin vakuuttaa, että samanlaista laatua ei kaupoista saa, miksi ei? Miten saksalainen makkara voi olla parempaa ja halvempaa? Onko meillä muka makrassakin "viinaveroa"? Virossakin on vaikka millaista pätkää ja vaikka minkämoisessa suolessa, meillä muutama vakkari lenkki, ota tai jätä. Ruokailu on yksi veneilyn kohokohtia ja siihen kyllä kannattaa panostaa ja onhan kokkailu mukavaa. No, täytyy sanoa, että ruotsalainen makkara on suomalaistakin pahempaa, ainakin se mitä joskus maistoin.

Alkoholi ja veneily

Niin kuin "joku" sanoi: "koko kuukauden aikana oli yksi tipaton päivä". Kuvastaa kyllä hyvin veneilyä. Eli nautitaan, mutta nautintoainetta ei saa saariston pikku-kioski kalaleivän painikkeeksi, vaan se on haettava jostain.....hmm..., joo, Tallinnasta tietysti. Ostetaan leipä mukaan ja mennään kannen alle ryystämään omia juomia. Miten se saariston yrittäjä pystyy toimimaan, kun ykkösartikkeli jää myymättä. Luin, että kuukauden aikana Virosta tuotiin 400 000 litraa viinaa. Jos pullosta jää 10 euroa, jää yrittäjille kuukaudessa 4.000.000 euroa, josta veroa jää jo pelkän alv: prosentillakin miljoona. Ei kelpaa meidä nykyisille päättäjille, joiko isä liikaa ja hakkasi sitten? Maamme on ahdingossa ja paska haisee. Onkos kukaan nähnyt kännisiä virolaisia? Tokihan me suomalaiset vedämme halpaa alkoholia matkalla niin paljon kuin pystymme, kun ei tiedä milloin sitä seuraavan kerran.

Kirjoittelin näitä Virosta tuodun punaviinin säestämänä, joten jutussa oli ehkä hieman "tunnetta" mukana.

Talvihuolto lähestyy

Mitä pitäisi muistaa  veneen talvitelakoinnin yhteydessä?

 Kaikki vesi pois tai jäänestoa tilalle

- moottorin raakavesipuolelle jäänestoa esim iroittamalla vesiletku ja imemällä sangosta jäähdytysneste kun kone käy ja makeavesijäähdytys neste tarkastettava, varmista, että menee joka paikkaan
- wc (jäänestoa pyttyyn ja pumppuun jos ei saa tyhjäksi)
- juomavesitankki (tyhjennä ja pese jos mahdollista)
-  vesisuodattimet
- altaiden vesilukot
- vedenlämmitin/spoileri (kaikki letkut auki)
- jätevesitankki/-t (lisää jäänestoa tyhjään tankkiin pohjalle jos jäätymisvaaraa)
- jne. kaikki vesi siis suojataan sopivalla aineella jäätymiseltä tai vesi poistetaan
- pohjahanat aukaistaan jos mahdollista ja vesi lasketaan pois. Muuten siellä oleva neste on suojattava jotenkin jäätymiseltä.

 Moottoriöljyn vaihto ja suodattimien vaihto

- käytä konetta sen verran, että uusi öljy menee kaikkialle, ei se ainakaan huonoa tee (tee tämä ennen jäänestoa)

Tavarat pois veneestä

Kaikki materiaali kerää enemmän tai vähemmän kosteutta ja tuppaa homehtumaan talvisäilytyksen aikana veneessä. Patjat, matot, kirjat jne. Ruokatarvikkeita ei missään tapauksessa saa säilyttää veneessä talven yli.

Siivoa

Kaikki lika pois, sillä likakin homehtuu melko varmasti ja ruokatahrat varmasti, myös pilssi pyyhittävä puhtaaksi.

Tukeva pohja ja pukki

Talvella saattaa tuulla ja myös maa routii keväällä ja raskas vene voi kaatua. Kunnon venepukit ja maalaisjärkeä, niillä selviää.

Suojaa

Peitä vene kunnon pressulla, se ehkäisee likaantumista talvella, ilmassa on nokea ja muuta likaa. Myös vesi ei ole hyväksi veneen kansilla kun se jäätyy ja kerääntyy sinne talvisäilytyksen aikana. Jätä ilmaventtiilit auki. Tee katoksesta riittävän jyrkkä ja tukeva, älä peitä kuitenkaan maahan asti, jätä tuuletusvaraa. Vesikanisterit 5-10l ovat hyviä painoja pressun helmaan, näin pressu ei löysty talven aikana. Käy kuitenkin katsomassa venettäsi isoimpien myräköiden jälkeen.

Pese pohja heti

Veneen pohja kannattaa pestä heti noston yhteydessä, silloin vielä lika irtoaa, keväällä sitten maalataan uusi eliönestomaalaus ennen vesille laskua.

Huolla

Syksyllä kannattaa tehdä remontit, keväällä on vaikea saada ammattimiehiltä apua.

Tässä muutama juttu mikä nyt tuli mieleen, toki kaikki neuvotkin ovat venekohtaisia ja joitain asioita voi tehdä monella tapaa.

Etsin suomalaisia veneitä maailman meriltä, mutta ei osunut silmiin, vaikka ei siellä kovin yksinäiseltä näytä, jos tätä ais ruutua katsoo. Tämän perusteella voisi sanoa, että ei siellä koko päivää kannata nukkua yksinpurjehtiankaan, ainakaan näillä vilkaimmilla reiteillä. Jos silloin ennen voi nukkuakin, mutta nyt on kyllä liikenettä.
http://www.marinetraffic.com/ais/fi/

Uusi värikoukkupilkki
Tein eilen yhden uuden pilkin, ja nyt viikonloppuna pitäisi mennä veneelle ja koeuittaa se. Koitan saada siihen pitkän pulkkamäkimaisen liitävän uinnin, mikä ei ole helppo juttu. Olen huomannut, että pitkä ja nopea sivuliuku saa ahvenet heräämään, joskin joskus se voi olla liikaakin, ainakin, jos parvi on kovalla syönnillä. Useimmiten kuitenkin kalaa pitää houkutella ja näin siis tuo liuku toimii. Lisäksi sen pitää olla siis nopea ja sen pitää pelata yksiin numero 12 värikoukun kanssa. Eikä se saisi pyöriä akselinsa ympäri, joten on siinä fysiikan lakeja ratkottavaksi.
Tein myös uusia vapoja tulevalle talvelle, kun vanhat vapani alkoivat olemaan jo risoja, myös niitä pitää koekäyttää. Moni luulee, että kun mennään pilkille, siellä vain istuskellaan "Hokki" kädessä ja palellaan. Itselläni ainakin kunto kasvaa aina talvella ja kisoissa mennään enempi tai vähempi "räkä poskella" , lujaa siis. Vavan pitää olla nopea ja sellainen, että sitä on mukava käyttää, eikä se sotke siimoja, kyse on sekunneista ja tosi pienistä eroista.

Muinaistulet ja pikku purjehdus
Lähdimme jälleen purjehtimaan, viikonloppuretki mielessä. No tietysti vastattulta, siis moottori käyttöön. Airiston kohdilla oli jo ruuhkaa, liekö joku regatta. Venettä luovi sieltä ja toinen täältä ja niitä oli monta, vaati taas pitkääää pinnaa väistellä näitä purjehtijoita. No selvittiin havereitta ja mahduttiin vielä luonnonsatamaan, Dalskärille. Ilalla oli kynttilöitä rantakalliolla ja joku vielä pisti sekaan muutaman raketinkin, veneitäkin oli alun toistakymmentä. Ilta meni rauhaisasti nautiskellen. Takaisinpäin kohti Raisiota päästiin mukavassa tuulessa purjehtien, välillä koiteltiin jo välineistön rajoja ja rikottiin kikipuomin kiinnitys.
Koska minulla ei ole vakituista venepaikkaa vieläkään, yritin laittaa veneen Raision vieraslaituriin. No se oli täynnä, jopa yksi vesiskootterikin oli varannut itselleen neljä metriä leveän paikan? No jos maksaa, mikäs siinä, harmitti vain, kun ei mahdu laituriin. No, parkeerasin lähimpään paikkaan, jossa olen nähnyt olevan joskus jonkun muunkin ja mikä ei liene kenenkään vakiopaikka. Milloin tänne Raisioon saadaan se sama käytäntö, joka on jo monessa muussa paikassa, kun paikka on vapaa, sen voi ottaa käyttöön maksua vastaan, Siis jos vakiasiakas on poissa vaikka kuukauden tai viikon, niin vihreä lätkä paikalle ja se on merkki, että paikka on vapaa vieraspaikka nyt. Joskus vaan tuntuu, että Suomi on maailman ainoa ja viimeinen "oikea kommunistimaa", kun mitään ei saa toimivaksi.

Täällä Piritan satamassa vilskettä riittää. Sen lisäksi, että täällä kävi piipahtamassa melkein parisataa suomalaista purjevenettä Helsinki-Tallinna regatan mukana "sotkemassa" paikkoja, on täällä myös luonnollista vipinää, video kertoo enemmän.

"Pikku kaljanhakureissu"

ja keli kovenee kohti Tallinnaa, kovin vauhtisurffi oli 10,6 solmua, kun yleensä mennään viittä! Keulassa pari purjetta virsikirjalla, toinen puomitettuna ja isossa kaksi reiviä. Pakko pitää painetta keulassa, muuten autopilotti ei jaksa pitää kurssia. Kun loppumatkan tulin pelkällä isolla, niin luulempa, että enää mikään ei tunnu missään, oli se yhtä hel..., joten oppia ikä kaikki.

Tallinna madal ja sieltä näkee Tallinnan edustan aalto- tilanteen, minulle osui juuri tuo piikki. miksiköhän se aina tuppaa minun kohdalle?

Levankivaunun säätököysi koki kohtalonsa, kolmasti.

Nyt ollaan Piritan satamassa Tallinnassa. Kyyti oli kesän hurjinta, 3,5-4m aallot ja takatuuli loivat yhdessä dramatiikkaa ja vähä muutakin. Muutaman kerran puomi pääsi yllättämään, väistin, mutta räminä ja kolina oli sitä luokkaa, jotta pitänee tarkistaa takila ennen lähtöä takaisin. Korjailin juuri kaidetolpan kiinnityksen ja avasin kuoharin, joten kyllä se siitä. Pieniä vaikeuksia oli reivaamisissa, yksin kun olen nyt liikkeellä, mutta ei siinä sen kummempaa käynyt, pikku kolhuja ja sormi taas turvoksissa. "Parempi sormi kuin nuppi turvoksissa."

Polyuretaanivaahdotus
mielenkiintoinen vaihtoehto tee se itse miehelle täällä: http://www.spray-insulation.co.uk/product%20range.htm#1

(jatkoa tapahtumiin...)
Muutama päivä vietähti Nynäshamnissakin, kova pohjoistuuli ei houkuttanut merelle. lopulta oli lähdettävä liikkeelle ja kohti pohjoista. Dalarö piti katsastaa, mutta sinne ei kertakaikkiaan saanut venettä mahtumaan puolen tunnin yrittämisestä huolimatta ja kauemmas ei viitsinyt jättää, joten lähdettiin jatkamaan matkaa, kohti Sandhamia ja kun sekin oli jo jonottajia täynnä, livahdettiin tuttuun paikkaan Lökholmenille, siinä vastapäätä. Eipä juuri ollut tilaa sielläkään, mutta vastapäisen saaren rantaan on ennenkin ankkuroitu, no siihen sitten. Olikin mukavan rauhallinen paikka ja voi silti katsella sataman hulinaa, toiselta puolelta vain. Taas pideltiin tuulia pari päivää ja jatkettiin koneella ryskien pohjoista kohden.

luonnonsatama

 Satamakirjoissa mainittu poukama on vissiin Ruotsin suosituimpia (nimi?), ainakin väkeä riitti. Oli ankkuroituja aluksia, rantaan kiinnitettyjä ja osa maksullisessa laiturissa, pari purjelaivaakin mahtui sekaan. Täällä näitä luonnonsatamia piisaa ja hienoahan se on, että voi myös nauttia muista kuin ostopalveluista. Haimme pariin otteeseen paikkaa ja väsymys alkoi näkyä artymyksenä. Aamulla kävi rib-vene myymässä pullaa ja mansikoita ja kaikkea hyvää kovaan hintaan, mutta ostettiin silti.
 Ja taas odoteltiin pari päivää parempia tuulia, kunnes siirryttiin Lidön itäpuoliseen pikku poukamaan, odottamaan Ahvenanmeren ylitystuulia. Mahduimme sivukiinnitykseen laituriin, mistä kyllä sai jatkuvasti kuulla muilta tulijoilta, nyt olisi pitänyt mennä nokka kiinni ja peräankkurilla, no se nyt oli tässä ja sillä selvä. Kävin Snorklailemassa ja näin lahdessa paljon kaloja, yhden ison hylyn vastarannalla laiturilta katsottuna, vanha puulaiva, kylki vielä pystyssä toisella puolen, ja kun vesi oli kirkasta, oli hieno sukeltaa laivan ympärillä. Ruotsin puolella oli vesi usein kirkasta ja kun tulimme Ahvenanmaalle, niin vesi sameni monin paikoin, vaikka Maarianhaminan satamassa näytti vesi puhtaalta, siis Länsisatamassa.

Eira veneen miehistö laittaa liputusta, huomaa USA:n lippu

Tämä purjehdus läheni loppuaan ja kovin hankalaa oli ollut, ainakin tuulien puolesta. Toisaalta sai olla rauhassa ja eipä ollut kiire minnekkään, kun oli melkein pakkokin olla satamassa tuulien tähden, joten mikäs siinä.

Koulutuslaiva Tanskasta

Navionics -karttakuvaa Lickershamnista, sisäänajo??? Lisäsin itse viitat.

(Heinäkuun purjehdukselta)
Kovaa tuulta Farösundissa.
Pidettiin tuulia vielä yö ja sitten päätettiin siirtyä Lickershamniin. Ryskittiin kovin koneella ja päästiin taittamaan tuuleen ja loppumatka menikin upeasti purjehtien. Edellisenä päivänä puolalaiset yrittivät samaa, mutta heidän koneensa sammui valitettavasti juuri siinä pahimmassa kapeikossa ja apua oli kutsuttava rannasta. Vene hinattiin samaiseen "sotasatamaan" , jossa yövyimme. Saivat veneen kuntoon ja ei siinä muutenkaan mitään suurta päässyt tapahtumaan, apu tuli läheltä ja lujaa. Taisi siellä sitten jossain olla kovia tuulia, kun 24 metrinen purjelaiva upposi, uutisista luin myöhemmin.

 Lickershamn ja glintit

Likershamn ranta kauempana

auringon lasku

Lickershamn

Navionics näyttää väärin!
Saavuimme Lickershamnin "porteille" ja huomasin, että Navionics-kartta näyttää sataman ihan väärin ja lähestymisen suoraan kiville. Tarkistin asian C-mapilta ja huomasin virheen ajoissa, olihan paikka jo ennestään tuttu, mutta lähestyttäessä katson aina kuitenkin plotteria. Myöhemmin myös muualta tulleet veneilijät manasivat samaa asiaa, myös heidän Navionics näytti sataman väärin. Kartan mukaan ajettiin aallonmurtajan läpi ja pitkälle kuivalle maalle. Onneksi kukaan ei tällä kertaa ajanut kiville. Onkohan uudemmassa päivityksessä asia jo korjattu?
Lickerhamn oli aivan täynnä, vaikka olimme hyvissä ajoin, saimme viimeisen paikan aallonmurtajan päästä. Grillattiin laiturilla ja istuttiin iltaa, hieno auringon lasku. Yöllä veden lämpö laski kahdeksaan asteeseen ja vene jäähtyi sisältä viiteentoista, melkein vilutti, kovat tuulet toivat syvänteistä kylmää vettä rannoille ja sumuakin muodostui. Sujatimme sitten sumun sekaan ja kohti Visbytä.

Visby
Olimme taas aikaisessa, muuten paikkaa on lähes mahdoton löytää. Saimme sivukiinnityksen pitkään allonmurtajaan ulommassa altaassa. Sisä-altaassa oli isoja moottoriveneitä ja musiikki pauhasi kuulovaurion rajoilla, mutta meillä oli mukava paikka. Rantakioskin fish and chips ansaitsee kiitokset.
Nyt oli ns. Tukholama-viikot, Mamma Betalar-viikot ja Örvellys-viikot ruotsalaisilla ja varsinkin Tukholman alueen nuorisolla ja hulina oli sen mukaista. Taas meni muutama päivä ja tuulikin oli mitä oli, joten otettiin rennosti. Otettiin virvokkeita Terhikki II - moottorijahdin kannella ja kerrattiin tapahtumia, olimmehan molemmat olleet liikkellä Latviasta Gotlantiin samaan aikaan ja samassa kelissä. Kun tuuli vihdoin osoitti kääntymisen merkkiä, lähdettiin liikkeelle. No ei se vielä vienyt meitä kuin takaisn Lickershamniin ja lisää grillailua ja huilailua. Kierrettiin glintit meren puolelta, rantoja pitkin ja jännää oli, kahlattiin ja kiipeiltiin. Pyöräiltiin kaupoille ja odoteltiin. Ei tullut kunnon tuulta oikeaan suuntaan, oli luovuttava nyt Öölannista ja suunnattava kohti pohjoista.

Tuuli kääntyy.
Kun oli lähdetty liikkeelle ja suuntana oli nyt pohjoinen, teki tuuli omituisen lenkin ja muutti matkan aikana suuntaa hitaasti 180 astetta. Tehtiin halssin vaihto ja ......, vaihdettiin takaisin ja katsottiin mihin pääsee? Iso aallokko esti täysin etenemisen toiseen suuntaan ja nyt piti vain odotella jotta tyyntyisi. Purjehdimme lenkkiä, sairasta tai ainakin outoa. Lopulta aallokko tyyntyi sen verran, että moottori jaksoi taas työntää meitä eteenpäin, purjeilla ei nyt pääse. Useita tunteja myöhemmin tuulikin virisi oikeasta suunnasta ja matka purjehtien eteni mukavasti. Nynäshamn tuli nyt kohteeksemme ja sinne saavuttiin illan jo hämärtyessä, mutta tilaa oli runsaasti. Tuuli yltyi seuraavina päivinä todella rajuksi ja satama tuli täyteen veneitä, meidänkin rinnalle tuli suomalainen purjevene, jolle itse vihjaisin, että siinä on ok, kun muualle ei mahdu, vaikka kyllä rantaan vielä muutamia saatiin sullottua. Ilmeisesti ulkosaaristosta paettiin nyt suojaan. Nynäshamnin satamapaikka maksaa leveyden mukaan, 3,6m/300 kr. Ei siis kannattanut leveillä paatin koolla.
 Satamien hinnat olivat Ruotsissa 200-350 kr välillä, keskimäärin noin 250 kr. Latviassa ja virossa 20- 30 euron paikkeilla. Ruotsin voimakas kruunun kurssi teki hinnoista noin. 30 prosenttia kalliimpia, kuin niiden pitäisi olla. Veneemme on 33 jalkaa. Nynäshamnin satama ansaitsee kiitoksen koostaan ja siitä, että sinne on helppo tulla vaikka yöllä ja aallonmurtaja-laiturin ulkopuolelle mahtuu melko varmasti ja siitä voi siirtyä sisemmäs aamun valossa, jos tilaa ei ole tai ei viitsi häiritä ketään yöllä. Sauna taas saa satikutia, liian pieni ja lattiat suihkuissa likaantuvat ja ovat iljettävät kävellä, Kroksit olisivat olleet mukavat.

Matka jatkuu...

levälauttoja kurakurkussa

Ventspils

Haapsalusta purjehdittiin ensin Möntu nimiseen paikkaan Saarenmaalla. Sen enempää ei kuitenkaan paikkaan tutustuttu, nukuttiin yö ja jatkettiin heti amulla, aamusuihkun jälkeen kohti Latvian Ventspilsiä tai Ventspiliä, miten vaan. Kymmenisen tuntia ryskittiin ensin kovaan vasta-aallokkoon ja lopuksi mentiin täysiä luovilla ja vauhtimme hipoi jo maagista kahdeksaa solmua. Ajelimme sataman sisään purjeilla ja hiljaa lipuen menimme kohti keskustaa, kun satamakapteeni ärjyi vhf-puhelimella menemään "uuteen" pienvenesatamaan. Saattoi olla uusi, mutta on vaan niin...., ne suihkutilat ja kaikki, vain hinta on normaalia totuttua. Muutenkin hintataso oli suhteellisen kova, ainakin Ventspilissä, jopa Viroa kalliimpi, johtuiko latin kurssista vai mistä, en tiedä. Täällä ei nyt kuitenkaan viihtynyt, ei ollut erikoisia nähtävyyksiäkään, tai ainakaan osunut kohdalle.

Pidimme tuulta pari päivää ja sitten kohti Gotlantia.

Säätiedoitus lupaili mukavaa leppoista keliä, varauduimme motorointiin. Keli kuitenkin hurjistui, ei tyyntynyt ja taas mentiin avomerellä kokka kuohuen ja vesi lentäen, tiukkaa vastaista, kuinkas muuten. Aallokko kasvoi varmaan kolme-neljä metriseksi ja pari "killeriä" osui kohdalle, mutta menivät juuri sen verran ohi, että ei ollut suurempaa vaaraa. Keulamies lensi kerran aallon mukana ja muutkin saivat kyllä kasteen jos menivät ulos, mutta kaikki pysyivat veneessä. Kursimme ei ihan saavuttanut Farösundia ja niin saavuttiin liian pohjoiseen, josta otettiin rannan suojissa moottorilla kohti Farösundin kapeikkoa. Ja juuri ku olimme taittamassa sisään, moottori sammui, suodatin tukossa. Tämä alkaa olemaan niin arkipäivää, että ei muuta kuin purjeet ylös ja ryssimällä eteenpäin. Aika tovi siinä vierähti, kun ei meinannut nousta millään sisään, mutta lopulta onnistui ja pääsin suodattimen vaihtoon. Pari minuuttia  ja uusi suodatin ilmauksineen oli paikalla ja pääsimme ajamaan sisään Farösund marinaan. Vihdoin nukkumaan, klo. 08.00 aamulla. Muutaman tunnin nukkuttuani tunsin dieselin käryä nenässä ja oli pakko nousta. Voi perk..., pilssi oli "täynnä" dieseliä. Kiireessä asennettu suodatin oli tiputtanut nuo kolme tuntia ja melko reilusti. Ei siinä muu auttanut kun alkaa siivoamaan pilssiä. Kysyin marinasta josko voisi jättää pilssidieselit jonnekkin ja paikka löytyi. Kysyin myös paikan hintaa ja kuulin, että sivukiinnitys oli 350 kruunua, aika paljon siis. Poiju olisi ollut 200. Ja kun olimme jo olleet muutaman tunnin, niin jos nyt lähdemme, se on sitten 200, totesi paikan pomo, ajatteli varmaan samoin kuin minä, olin juuri miettinyt menemistä seuraavaan, kunnalliseen laituriin. No laskin, että kun ollaan jo siinä, olkoon se 350. Vaan nyt pitikin siirtää seuraavaan laituriin, niin juuri, ja siinähan sitten kolisuteltiin pohjaa seuraava yö. Kävimme tapaamassa tuttujamme Viking Ambra- veneessä, kun tuuli yltyi taas kovaksi. Siirsin veneemme seuraavana päivänä vanhan sotasataman "ilmaiseen" parkkiin. Oli heinäkuun 11.

5.7.2013

Taas Viron Haapsalussa.
Aika härdelli Grand Holm Marinassa ja veneet ahdetaan niin piukkaan, että pauke käy, nyt tehdään rahaa, vaikka omistaja ei sitä tarvitsekkaan, kun on niin sikarikas, no tiedä sitten? No ei näillä hinnoilla kyllä rikastumaan pääse ja aika tuo varmasti myös toimintaan lisää länsimaista varmuutta, toivottavasti. Kun viimeksi ei bongattu rautatieasemaa, niin nyt kiipeiltiin junissa. Linnan salakäytävät pitäisi vielä kopaista pikaisesti, viimeksi unohtui lamppu ja pimeää oli. Nyt odotetaan tuulia Gotlantiin menoa varten.

Sukelluskalastusta
Käväistiin Helsin....(kalapaikat salaista tietoa) edustoilla katsastamassa kalatilannetta. Vesi oli kovin viileää ja kalat makoilivat niissä vähissä lämpimissä paikoissa. Muutama iso ahvenkin näkyi kun ui aivan rantoja, siis alle metrin vedessä olivat lämmittelemässä. Veden lämpötila muuttuu nyt heti kun tuuli kääntyy ja kalat vaihtavat paikkaa. Vähän erilaista kuin Välimeressä tai Atlantin aaltojen alla. Ahventa sai kytätä ahvenruohoissa, 1-2m syvyydessä, jos mielii saalista. Painoja pitää olla reilusti, jotta pysyy pohjassa liikkumatta ja näkyvyys on pari metriä.
Tuleviin Euro-Afrikan kisoihin osallistuvat ovat nyt lujilla kalan löytääkseen. Kovalla uimisella ehkä pärjää, mutta jos ajaa veneellä kalapaikalle ja jää siihen, on peli todennäköisesti menetetty. Suomen joukkueella on nyt näytön paikka, vaikka parhaansa kyllä pistävät muutkin.

Juhannus 2013
Näillä näkymin "laivamme" löytyy Björkön oivasta luonnonsatamasta. Pulikointi järvessä, grillausta ja laikottelua ja smalltookkia kanssaveneilijöiden kanssa. Periunteiset saaristotanssit jäänevät nyt väliin, mutta mistä sitä koskaan tietää, minne tuulet veneemme kuljettavat. Miehistön paiskiessa töitä, on kesän" reissu" vielä tekemättä, no ehtiihän sitä vielä.

Saslik pyttyihin
Ostin viitisen kiloa sian lapaa, juuri sopivan rasvaista saslik-vartaisiin. Osa on jo marinoitu ja osan marinoin tänään tai huomenna. Marinoituna liha säilyy ämpärissä, pilssin viileydessä mainiosti muutamia päiviä. Kunnolla marinoitu liha kypsyy nopeasti ja on maukasta. Perinteisesti olen käyttänyt marinaadissa etikkaa ja vettä ja öljyä, sipulia ja valkosipulin kynsi ja pippuria, ehkä jokin maustesekoituskin vielä maun mukaan. Etikkaa vain vähän, että maistuu ja toimii säilöntäaineena. Ripaus sokeria tekee myös ihmeitä marinaadissa. Rasvan pitää kypsyä kunnolla ja olla rapeaa, ei sitkeää purukumia. Liian kuiva liha on mielestäni kelpaamatonta saslikiin, rasvan pitää tiristä ja lihan pitää olla mehukasta, siis unohda fileet.

Kivikosta irti päätyämme lähdimmekin kohti Hankoa. Oli jo menetetty aikaa sumun ja matalikoiden ja ukksen tähden, joten nyt välillä kotiin päin. Pitkän vastatuuliosuuden päätteeksi pääsimme Itäsatamaan noin. puoli kaksi yöllä. Aamulla tiedustelin satamamaksun hintaa, kun tulimme tänään, mutta aikaisin? Ei auta, sama maksu, eli yli 30 jalkaiselta veneeltä 27 euroa. Hinta toki sisältää saunan ja suihkun, veden ja wc:n. Sähköstä rosvotaan 5 euroa (olisiko kotona sähkön hinta siinä 20c/kilovattitunti), joten viidellä eurolla saisi siten 25 kWh, ihan vain vertailun vuoksi, sillä lämmittää omakotitaloa viikon.
 Olen monta kertaa kuuluttanut, että kyllä nämä sataman kulut on katettava jostain muusta pussista kuin niiden vähien veneilijöiden, jotka täälläkin käyvät, ovathan nämäkin paikat verovaroilla tuettuja. Ihme ei liene sitten sekään, että Hanko kuuluu nyt listattuihin "vararikkokuntiin", minäkin vien vähät kolikkoni seuraavaksi muualle jos veneen laituripaikka yöksi maksaa kohta saman kuin hotelliyö aamiaisineen. Kun otetaan huomioon, että jo joka kymmenes suomalainen on työtön, jää veneily mitä suuremmissa määrin kohta "hyväosaisten" eli rikkaiden harrastukseksi tai sitten kausi supistuu viikkoon tai kahteen. Jos Keski-Euroopassa on ruuhkaa ja varaa nostaa hintoja ahneuksissaan, niin meillä nyt tuskin on liikaa tulijoita ja ne muutamat eivät pysty satojen tuhansien eurojen sataman rakentamista maksamaan. Kunnan isät ja äidit, järki käteen!
Hinnoista ei usein puhuta veneilijöiden kesken, mutta moni veneilijä maksattaa kyllä laituripaikkansa ja muut veneen kulut yrityksensä kassasta, jos on yrittäjä, ja muitakin kepulikonsteja tiedän. Duunarilla ei ole moista etua, jos yritys ei maksa osaa palkasta "etuina", niin kuin tehdään ja työttömällä ei jää käteen kuin kaluttu luu.
Että oliko raskas matka viime yönä, kysy vaan, he he.

Suunta kohti luonnonsatamaa jatkuu...

Karilleajo Virossa, Vormsin saaren länsipuolella.

Näin siinä taas pääsi käymään. Olisi pitänyt vain ajaa väylällä, ei yrittää oikaista. Kartan mukaan vettä oli vaikka muille jakaa, eikä kiviä tai muutakaan. No mentiin purjeilla hiljalleen vastatuuleen ja huomasin että näyttää matalalta ja samassa veneen pohja jo otti kiinni ja siihen jäätiin. Pyrjeet alas ja pakkia, ei lähde liikkeelle, uudelleen ja uudelleen, ei liiku. Pelastuspuku päälle ja minä menin veteen, työnsin sivusta ja katsoin, että vettä riittää takana. Niki veti kaasun täysille ja pakitti, jolloin vene irtosi ja minä jäin roikkumaan laidan väärälle puolelle. Pian minut kuitenkin hinattiin ylös veneeseen ja nyt jatkoimme tähystäen läpi karikkoisen alueen kohti väylää. Kaikesta teki vielä jännittävämpää sakea sumu joka laskeutui taas päällemme. Eilen oltiin parkissa ja odotimme, että ukkonen menee ohi ja aamulla odotimme sumun väistyvän. Alkaa olla rasittavaa tämä Eestissä purjetiminen.  Suunta on nyt kohti Itä-Koilista.

Haapsalussa löhöillään, eilen oli tosi kuuma ja yöllä meni yli sade- ja ukkoskuuro ja tuuli yltyi hetkessä. Nyt olisi tarkoitus lähteä pohjoiseen, mutta kun tuuli onkin jo pohjoisesta, niin katsotaan minne pääsee. Muutaman päivän voisi vaikka sukeltaa ja kalastaa kampelaa ja odottaa tuulien kääntymistä, mutta Haapsalu on nyt nähty.
Mitä jäi mieleen Haapsalusta? Kivan näköinen Virolainen kaupunki linnoineen ja vanhoine rakennuksineen modernien rakennusten joukossa. Venesatamat vähän liian kaukana keskustasta ja mitään suurta juhlan tuntua ei satamassa ainakaan vielä ollut, ei oikeastaan mitään. Kun vertaillaan muita Euroopassa sijaitsevia kaupunkisatamia, ovat ne yleensä hyvin vilkkaita, täällä on toisin, on rauhallista. Pieni uimaranta, huonompi kuin Dirhamissa, mutta vesi paljon lämpimämpää. Ankkuroida voisi kun menee matalikolle, jos uskaltaa tai kokee sitä tarvitsevansa, tilaa on, mutta veden syvyyttä ei. Satama-allas ei ole sekään kovin hyvä yli kahden metrin syväyksillä, meille ihan ok.

Ote virolaiselta sivulta kalastuksesta:

Kalastuslupa maksaa vuodeksi 20 e !  Suomessa taitaa molemmat luvat, viehelupa ja valtion kortti, olla jo melkein satasen yhteensä.

Haapsalussa ollaan. Piti käväistä Tallinnassa, mutta jouduimme kovaan ukkosmyräkkään ja päädyimme sitten 20 m/s tuulien saattelemana Dirhamiin. Dirhamin satamassa on nyt uudet sauna ja suihkut, hyvä laituri ja toki mahtava hiekkaranta. Kauppakin toimii kolmensadan metrin päässä, vaikkakin ihan pikkukauppahan tuo on.

Haapsaluun lähdettiin parin päivän päästä, kun yksi päivä meni koneen dieselpumppua irroittaessa, oli pieni dieselvuoto. Ja sehän oli taas valtava homma, kun piti purkaa suurin osa koneen lisälaitteista ja osista pois tieltä, että sai pumpun irti. Tämä Haapsalu on oikea pikku lomaparatiisi, sellainen Virolainen paratiisi. Grand Holm marinakin tarjoaa vielä toistaiseksi pelkän venepaikan, ilman sähköä tai suihkua yms. ilmaiseksi ensimäiset kolme vuorokautta ja se tarjous kyllä käytetään.

Ilma on nyt aika kuumaa, veneessä mittari näyttää 32 astetta ja ulkomakin on melkein sama varjossa. Sukelluskisat jäi nyt käymättä, sen rajuilman vuoksi, mutta onhan täällä muutakin, historiallisia kohteita ja mukavia ihmisiä ja paljon muuta.