Veneeseeni oli jätetty lappu, jossa luki: "Eiko ole varaa maksaa venepaikkaa". Myönnän toki, että se on nyt vähän oudossa paikassa, mutta siinä kun ei koskaan ole ollut ketään, niin ei pitäisi yleistä liikennettä häiritä. Olen odotellut, josko kaupungilta saisi paikan, mihin nostaa vene, ei ole vielä kuulunut mitään. Ja onhan noita 7e vrk(vieraspaikkamaksu) lappuja minulla veneessä jo aika kasa . Samalla kiinnostuin Raision tonteista, koskien venetelakkatoimintaa. Olin aika yllättynyt, että rannan yrittäjä (veneiden nosto ja säilytys-yrittäjä) maksaa vuokraa tontista noin 1200 euroa, maa-alasta ja rakennuksesta? Jos olisin tämän aiemmin tiennyt, olisin tarjonnut kaupungille moninkertaisen summan samasta alueesta, kun olen tässä jo jonkin aikaa etsinyt jotain vastaavaa,  tuo hinta on muutettu suoraan markka hinnasta ja ei ole enää lainkaan markkinahinta. Venepaikoista kyllä osataan ottaa markkinahintaa? Ei sitten ihme, kun hommat sublitaan hissukseen ja kunnat valittelee rahapulaansa. Tiedottamalla asioista ja laittamalla kaikki tarjouskilpailuun, saadaan hintaa myös tonteista. Vaikka mukavahan se tietysti on, että muutaman koulun sulkemisella voidaan tukea yrittäjiä, se se on oikeaa markkinatukea, eikö? Ja vielä, että entisellä vuokralaisella on toki etuoikeus, mutta jos vuokrasopimus loppuu, niin kannattaisi laittaa julkinen tarjouskilpailu alueesta ja ottaa rahat kunnan kassaaan.

SM-laituripilkki tuli ja meni. En osaa sitten yhtään tuota lajia. Vähän yli 100 grammaa kaloja, kun viereinen kaveri sai toista kiloa. Sain niin pieniä, että juuri ja juuri huomasin tärpin ja sitten se tapahtui. Lahna iski kiinni ja samantien karkuun, kyllä vähän harmitti. Varmasti moni muukin karkuutti kaloja, se nyt on aika yleistä.Meidän laiturin kohdalla ei vaan ollut kalaa kovinkaan paljoa ja saalis jäikin aika laihaksi monella muullakin. Mukavaa kuitenkin oli ja sehän on tärkeintä. Kalastusharrastus ei ole vielä niin raha-orjentoitunut ja siksi mukavaa puuhaa, suosittelen kaikille kokeilemista. Lisää tietoa: http://www.lsvk.fi/

Luin vanhoja kirjojani teräsveneen rakentamisesta ja löysin yhden mielenkiintoisen taulukon. Olen lukenut monta kirjoitusta keskustelupalstoilla siitä, että kumpi on vahvempaa, teräs vai lasikuitu? Tähän sanon niin, kuin aina ennenkin olen sanonut, lasikuitu on kevyempää ja lasikuituveneet saadaan kevyemmiksi. Ja milloinkas se kevyt on kestävää ollut. Toki kaikki saadaan vahvaksi kun tarpeeksi käytetään materiaalia.

Jos olisi resursseja, siis rahaa, valmistaisin teräspohjaisen rungon ja sisäosat lujitemuovista niin, että koko sisäosan voi nostaa pois kalusteineen kaikkineen ja kun runko muutaman kymmenen vuoden päästä kaipaa huoltomaalausta sisäpuolelta, se onnistuisi helposti. Painoa säästyisi muutama tonni ja vene olisi erittäin lujaa tekoa, moderni sisätiloiltaan ja nopea valmistaa. Nykyisin kun on kysyntää taas "maailman ympäri veneille", olisi tämä yksi vaihtoehto. Olen tätä jo jonkin aikaa suunnitellut, mutta varojen puuttuessa jäänee tekemättä. Monissa nykyveneissä on hienoja ideoita ja myös täysin surkeita ideoita matkaveneilijän kannalta, ehkä raha sanelee sielläkin mitä voi tehdä ja mitä ei. Hyvä esimerkki on suuri määrä nukkumapaikkoja ja pienet septitankit ja muut. Hienoa, kymmenen hengen vene, mutta tarpeilla on syytä käydä kannella kun tankit tulevat muuten täyteen jo muutaman päivän reissulla. Siis parannettavaa löytyy. Onkohan yksikään venevalmistaja kysynyt yhdessäkään esittelytilaisuudessa, mitä ihmiset haluavat muuttaa heidän veneissään? En ole kuullut moista, mutta kuka tietää?

Kokeilin viime viikonloppuna laituripilkkimistä, oikein kilpailumielessä. En ole juuri laiturilla pilkkinyt, mitä nyt joskus jossain, missä on ollut paljon kalaa ja hyvä syönti, mitä ei juuri Raisiosta löytynyt. Taisi tulla jumbosijoitus, en vielä tiedä tarkkaan. Sain muutamia salakoita ja muutaman pienen pasurin. Naantalin kisassa sain sentään muutamia ahvenia. Raisiossa on myös laituripilkin SM-kisat tulevana sunnuntaina, joihin päätin osallistua.
 Kalaa pitäisi osata ottaa pienellä morrilla tai tapsipilkillä, surviaisella syötettynä, myös pelkkä valkoinen kärpäsen toukka on poikaa. Kun kävin treenaamassa, otti pasuri vauhdikkaasti juuri valkoiseen kärpäsen toukkaan ja vieheenä oli tapsimorri, siis paino ja koukku viisi senttiä koukusta. Treeneissä sain kolmisenkymmentä kalaa nopeasti, mutta nyt ei ollut vieressä muita kalamiehiä. Näissä kisoissa ratkaisee arpa sen, missä paikassa aloitat ja se saattaa ratkaista myös koko kisan, joten myös tuuria tarvitaan. Pelkkä tuuri ei kuitenkaan selitä sitä, miten aina samat nimet saavat hyvin kalaa, joten taitoa myös pitää olla.
Pilkkityyli voi olla sellainen, että syöttiä makuutetaan pohjassa tai aivan sen tuntumassa, joskus kalaa saa puolesta välistä, nk. välivedestä. Morria ei juuri uiteta, joskus se nostetaan ylös mudasta ja silloi saattaa napata. Kun on syönti päällä, riittää kun syötin saa sinne, missä kalatkin ovat. Pari kiloa on jo hyvä tulos, muutama sata grammaa pitäisi ainakin saada, mutta voi taas jäädä pariin kalaan. Isoja lahnoja ja kuhia tulee ehkä myös, onnellinen se joka niitä saa.
Vapana käytetään max. metrin mittaista pikkivapaa herkällä ja joustavalla kärjellä, näin suurenkaan kalan isku ei katkaise siimoja. Haavi on myös syytä olla mukana, että ei käy niin kuin minulle Naantalin kisassa, menetin kilon kaloja parissa minuutissa. Siimana on 0.08-0.18 mm monofil, joillakin kuitusiimaa. Koukkukoko on pieni, 16-12, joskus isompikin ja morrin värinä kulta tuntuu olevan yleisin.
Tässä siis kokemukseni pilkkimisestä laiturilla.

Löysin venettä siivotessa yhden tarjouslehtisen, joka oli tarttunut mukaamme kun kävimme Latviassa. Eri maiden hintataso kiinnostaa ainakin minua, joka mietin mistä kaikesta hintaero johtuu. Tämäkin lehti on suuren ketjun mainos ja pelkkä alv. tai palkkakulut eivät kyllä selitä hinnoittelua.

Hinnat ovat Latvian lateissa. Lati n. 1,4 euroa (0,59 latia= 81c)

Turku Åbo vierasvenesatama,( www.turunvierasvenesatama.fi)

Turun Aurajoessa sijaitsevat venepaikat on kuulemani mukaan yksityistetty, miten ja milloin, siitä minulla ei ole tarkempaa tietoa. Vierassatamaa hoitaa kuitenkin eri yrittäjä

(puhelin: 0400536613), kuin joen toisella puolella olevia kylkikiinnitys-paikkoja, joita hoitaa Satavan Venepalvelu Oy, puhelin: +358 2 2737460.

Paikkoja vierasvenesatamassa on noin 60, paalujen välit ovat n. 4m ja jokunen isompikin lienee olemassa, en käynyt mittailemassa, mutta oma veneeni mahtui juuri ja juuri tolppien väliin (3,70m). Tolpat jäävät kyllä raapimaan veneen reunoja, joten köydet on syytä laittaa harkiten. Myös ohi ajavan Ukkopekka-laivan aallot ja imu heilutteli venettä jonkin verran, muuten joki on ainakin nyt syksyllä rauhallinen.

Kesäkuukausina on aivan täyttä ja osittain tästä syystä myös nettivarausjärjästelmän piiriin kuuluvia vieraspaikkoja lisätään ensi vuodeksi, muiden paikkojen kustannuksella tietenkin. Ja jos oikein tulkitsin, niin maksaahan tuo netistä varattu paikka paljon enemmän. Hinnoista on kuitenkin vaikea sanoa mitään, kun ne ovat monilla sivustoilla väärin. Ja nyt käydään keskusteluja muiden satamayrittäjien kanssa hinnoista ja mitä niihin sisältyy. Onko kysymyksessä ”kartelli-neuvottelut” jää nähtäväksi.

Saapuminen Turkuun on kuitenkin kerran nähtävien ja koettavien juttujen joukossa. Upeat pitsihuvilat Pukinsalmen molemmin puolin ja myös Ruissalon rannoilla kertovat omaa tarinaansa, joskus osattiin ja nähtiin vaivaa. Turkuun on helppo tulla kun muistaa varoa isojen laivojen liikennettä aamuin ja illoin. Aurajoen löytää helposti ja eksymään ei pääse, aja ylös jokea, kunnes vierassatama on vasemmalla. Laiturien edustalla on kokoajan ihmisvilinää joka ei pahemmin häiritse, ainoan meluhaitan aiheutti nyt naapuriveneen webasto ja keulapotkuri sen lähtiessä. ”Kaljaveikkoja” oli muutamia liikkeellä, mutta olivat onneksi omissa oloissaan, vaikka morjestelivat rannalla olutölkkejä tyhjennellessään.

Satamasta on lyhyt matka keskustaan ja ruokakauppa on joen toisella puolella ja Föri-lossilla sinne menee muutamassa minuutissa. Mukavia ruokapaikkoja löytyy kalliiden rantaravintoloiden lisäksi esimerkiksi (Puistokatu 3) viiden minuutin kävelymatkan päästä, siellä on pieni pullapuoti, jossa oli juuri leivotut munkit ja saa sieltä myös päivän keittoannoksen ja erilaisia salaatteja, siis herkkuja oli joka lähtöön ja myös mukaansa voi ottaa annoksia, suosittelen. Grillejä ja baareja onkin sitten vähän joka nurkassa ja joen molemmin puolin. Kymmenellä eurolla saa paljon syötävää, mutta monissa paikoissa viinilasillisesta saa maksaa 5 euroa tai yli, mutta matkaveneilijällä on omat viinit ja oluet kun Suomessa veneilee.( Eu:n ulkopuolelta tulevien kannattaa kuitenkin muistaa kysyä tullilta viimeisemmät tiedot alkoholien tuontiin koskevista säännöistä.)

Tämän jutun tein, koska blogiani lukee moni veneilijä, joka ei ole käynyt Turussa ja toivottavasti tästä sai puolueetonta tietoa. En edelleenkään mainosta mitään ansaitsemistarkoituksessa, enkä saa blogin pitämisestä kuin hyvän mielen itselleni. Jos joku tuntuu minusta väärältä, se ei silti tarkoita, että se olisi väärin, jokainen saa päättää asioistaan itse, ainakin vapaassa maassa. Suomi ei silti ole vapaa maa, täällä holhotaan ihmisiä aivan liikaa ja se maksaa turhan paljon veronmaksajille ja luo ihmisistä juroja, kateellisia ja velttoja.

kuvaaja: Erika K.
Kuvassa kirjoittaja itse.

Kuka on antanut "sinulle" melkein ”jumalallisen” oikeuden päättää mitä minä juon ja syön tai teen ja milloin ja missä? Jos ihminen ja se mitä hän tekee, ei ole häiriöksi tai vaaraksi muille, niin miksi joku aina yrittää kuitenkin estää toteuttamasta itseään. Perustellaan kyllä, että tulee hoitokuluja jne., niin aina, eläminen maksaa tavalla tai toisella. Jos tämä nuoriso päättää nyt häippäistä kokonaan vaikka Thaimaaseen, niin kuka mummojen eläkkeet sitten tienaa? Eu yrittää nyt kieltää polttopuun käytön, onko ydinvoima muka parempi ja turvallisempi. Kuinka monta miljoonaa hehtaaria metsää on kaadettu, jotta valtavat avolouhokset saadaan tuottamaan uraania? Jos jokainen suomalainen käyttäisi kerrankin aivojaan, ei meitä vedätettäisi niin kuin beduiinia Tampereen torilla. Siis käy Turussa ja tutustu kaupunkiin ja samalla ”Turun-tautiin”, jos sellaista nyt on olemassakaan. Ja ehdoton ei veneilyajokortille!
Ja terveiset teille Karibialla olijat, Trinidad and Tobago olisi kyllä nyt poikaa tämän syksyisen kelin rinnalla.

Ja taas on tullut aika vaihtaa öljyt Perkuun.

Perkinsin Öljysuodattimet

ÖLJYN SUODATIN: öljy 10-30 dieselkoneöljy (KUUMASSA 15-40 ÖLJYÄ)
Framm PH977A
Mann W950/5
Knecht OC29
Fiaam FT4805
Clean DO298
Crosland 308
Filtron OP574/1

M-Filter MH 318 (MH302) josta tämä viimeinen on muutaman sentin lyhyempi kuin esim Framm PH977A

Ja jos vesipumppu vuotaa, on siihen helppo vaihtaa tiivisteet. Myös Impelleri, se kumiratas vesipumpun sisällä tulee tarkistaa, jotta siipiä ei puutu ja se on muutenkin iskussa, ei halkeillut yms.

VESIPUMPPU: numero 3273 Jabsco

Siipipyörä metallikeskiöllä jossa urat 12kpl, mitat: halkaisija n.57,1mm, keskiö n. 16mm uran pohjasta, siipipyörän leveys 31,5mm.
Siipipyörät:

Jabsco numero: 1210-0001(neopren) 1210-0003 (nitriili)
Johnson numero: 09-1027B (neopren) 09-1027B-9 (nitril)
AVN (Saksa) tilausnumero: 220094 (hinta 2010 22e) (Maritim 2011 37e) (SVB Saksa 22,90E)

Akselitiivisteet: SP2701-21B Jabsco

http://www.parts4engines.com

Polttoainesuodatin, jos on samat:

Filtron PM 819

Mann & Hummel P917X

Framm C1191 (A)

Mahle KX23

Purflux CS157A

Fiaam FP4378

M-Filter MP409

CAV 1296 (tai 7111-296)

SCTURBO AEY 85.71 

Mitä jäi mieleen purjehduskesästä 2013

Näin syksyn tullen sitä alkaa miettimään menneitä ja kohta taas tulevaa kesää. Ensimmäisenä nyt tulee mieleen purjehdusharrastuksen hinta, se kun ei ole mitään ilmaista lystiä. Monilla on oma vene ja sillä purjehditaan kuukausi tai jopa vain viikonloppuja tai siltä väliltä, harvalla on pidempään edes "varaa". "Ei ole aikaa", kuulee usein laiturilla, vaikka kymmenien- tai satojen tuhansien vene makaa laiturissa. On siinä huono sijoitus? Laituripaikka maksaa useita satoja euroja, jäsenmaksut ja katsastukset päälle, nostot ja laskut lisäksi. Lasku kohoaa äkkiä viiteen tuhanteen euroon. Jotkut laittavat sen firmansa maksettavaksi ja toiset "repivät eurot selkänahasta". Oli miten oli, niin olen huomannut, että veneily maksaa aina enemmän kuin jokin muu, onhan kyse "elitistisestä" harrastuksesta ja mistäpä sataman pitäjä voisi tietää, että yli kymmenen metrin veneellä tulija voi olla työtön tai pienipalkkainen. Iso vene, paljon rahaa? Kuulin nyt kesällä monia "protesteja" kohonneita hintoja vastaan. Uskon, että ensi kesä on entistä vaikeampi monille yrittäjille, vaikkakin ihmisillä olisi nyt aikaa veneillä, kun ei ole töitäkään. Ja sillä viidellä tonnilla pääsee jo vaikka minne ja useaksi viikoksi, ilman veneen pesua, tuulta ja sadetta ja ahneita kauppiaita rannoilla. Mitä tulee sijoitukseen, niin ennen vene olikin hyvä sijoitus, mutta kiitos EU:n ei ole enää. "Olisimpa ostanut silloin kultaa koko rahalla enkä venettä, olisin nyt rikas mies", pistää miettimään. No, köyhät marisee.

Ilmasto se vasta laittaakin miettimään, mutta sillä mennään mitä annetaan. Navigointilaitteisto on parempaa ja se näkyy lisääntyneinä "atlantin ylittäjinä" tai yrittäjinä, niin kuin allekirjoittanut. Vaatii vaan melkoisen uhrauksen lähteä vuodeksi tai jopa vuosiksi. Jos se olisi mahdollista, niin tosi moni lähtisi, ainakin kun laiturilla on keskustellut asiasta. Taas raha nousee ykkösasiaksi ja ihmissuhteet tulevat sitten. Huoli työpaikasta ja jos kämppää ei myy tai laita vuokralle (suositumpi vaihtoehto), niin miten eläke riittäisi ja kauanko sitä saa jos luuhaa maailmalla. Ruotsista ja Norjasta lähtevät myös nuoret, meille se on miltei mahdotonta ilman että "mamma betalar". Suuret teot vaativat uhrauksia, miksei sitten myös vuosien purjehdus.

Eu ja Suomi
Saksalaisilla on oma veroparatiisi, Helgoland, josta voi käväistä hakemassa juomat ja polttoainetta, ilman sen suurempaa kontrillia. Meillä on Viro, siinä vain rahamme menevät ulkomaille. Ahvenanmaan tilanne on ihan täysi susi, ainakin suomalaisten kannalta, eihän siellä voi edes suomi-yrittäjä toimia, ei saa. Euroopassa on muitakin verohuojennus-kohteita, eipä vain ole meidän naapurissa. Ei sitten ihme, että yrittäjät "joutuvat" itse huojentamaan, laittomasti tietysti. On siinä EU:ssa jotain hyvääkin, tavarat voi tilata vaikka Saksasta, seitsämällä eurolla kotiovelle, huisaa. Ja jos se kotimainen firma ei pysty hinnalla kilpailemaan, niin vaihtais alaa, eikä ruikuttais. No ei se mene hyvin ruotsalaisillakaan, kruunun hinta on liian kova. Ihmetellä täytyy, miten Ruotsi pystyy vielä kauppoja hieromaan muiden maiden kanssa, sillä monet pikkuyrittäjät ovat jo oikeasti vaikeuksissa, niin myös veneilyalalla. Sen mitä puhuin Ruotsissa yrittäjien kanssa, oli päiväselvää se, että jos kruunu on vielä kauan noin hintava (n. 30% parempi kuin pitäisi), tyrehdyttää se kaupan ulkomaiden kanssa ja ekana se näkyy kaupassa suomalaisten kanssa. Nyt kyllä kannattaa Ruotsissa tinkiä, sekin onnistuu, kokeiltu on. Ja samaan aikaan suomalaisilta palkansaajilta vaaditaan palkka-alea? Nyt pitäisi saada 30% lisää, eikä vähemmän.

Vene-ajokortti

Ihan hullua, lieko verotuksen kiristämistä suunnitelmissa. Ihan samaa rataa kun nyt autoihin pitäisi tulla gps-vakoilulaite. Että muka saataisiin kerättyä tienkäyttömaksua, juu juu. Jenkit tykkää, jos "toisinajattelijat" voisi satelliitin avulla jäljittää ja hoitaa ongelma jollain ohjuksella "täsmätyönä". Liekö nuo amerikkalaiset enää ainoita, ei tässä taida enää uskaltaa mielipidettään sanoa. Olisiko siru ihon alle seuraava, pakkotyötähän on jo muutama poliitikko ehdotellut. Muistuttaa jo kovasti sisällissotavuosia edeltävää aikaa, eipä kansa taipunut silloinkaan, tuskin nytkään. Jaa, että veneilijät eivät osaa ilman korttia. Kyllä on joskus itseänikin potuttanut joku "kaahari", mutta kun meillä ei merellä ole nopeusrajoituksia, jossain kohtaa kyllä, mutta ei aavalla merellä. Joskus sattuu ja tapahtuu, ei kaikkea voi ehkäistä, hitto vie, eikä edes tarvitse. Unohtakaa nyt ne kortit. Nykyisin pitää jo olla kymmenisen korttia, että saa työkseen viedä edes roskat roskakoriin, ja siinä vielä ihmetellään, miksi joku ei saa töitä, kortti no:6 puuttui.

Ruokailu veneesä

Kotiruoka olisi ihan hyvää, ei vain oikein säily. Einekset kaupoissa ovat jo suurimaksi osaksi "jätettä", joten ei oikein maita. Juotavista vatsani menee sekaisin, mikä se uusi makeutusaine olikaan, jostain lehdestä uutettua, yäk. Suomalainen ruoka on oikasti hyvää, siis se perinteinen, mutta sen valmistaminen veneessä vie aikaa ja energiaa. Muuten meidän kaupoista ei meinaa saada kuin pakastettua emakon filettä kuudella eurolla ja mitä karmeimpia valmisruokia, joiden tarkoitus on säilyä pitkään ja sen kyllä maistaa. Itse olen tehnyt lihoja purkkiin ja voin vakuuttaa, että samanlaista laatua ei kaupoista saa, miksi ei? Miten saksalainen makkara voi olla parempaa ja halvempaa? Onko meillä muka makrassakin "viinaveroa"? Virossakin on vaikka millaista pätkää ja vaikka minkämoisessa suolessa, meillä muutama vakkari lenkki, ota tai jätä. Ruokailu on yksi veneilyn kohokohtia ja siihen kyllä kannattaa panostaa ja onhan kokkailu mukavaa. No, täytyy sanoa, että ruotsalainen makkara on suomalaistakin pahempaa, ainakin se mitä joskus maistoin.

Alkoholi ja veneily

Niin kuin "joku" sanoi: "koko kuukauden aikana oli yksi tipaton päivä". Kuvastaa kyllä hyvin veneilyä. Eli nautitaan, mutta nautintoainetta ei saa saariston pikku-kioski kalaleivän painikkeeksi, vaan se on haettava jostain.....hmm..., joo, Tallinnasta tietysti. Ostetaan leipä mukaan ja mennään kannen alle ryystämään omia juomia. Miten se saariston yrittäjä pystyy toimimaan, kun ykkösartikkeli jää myymättä. Luin, että kuukauden aikana Virosta tuotiin 400 000 litraa viinaa. Jos pullosta jää 10 euroa, jää yrittäjille kuukaudessa 4.000.000 euroa, josta veroa jää jo pelkän alv: prosentillakin miljoona. Ei kelpaa meidä nykyisille päättäjille, joiko isä liikaa ja hakkasi sitten? Maamme on ahdingossa ja paska haisee. Onkos kukaan nähnyt kännisiä virolaisia? Tokihan me suomalaiset vedämme halpaa alkoholia matkalla niin paljon kuin pystymme, kun ei tiedä milloin sitä seuraavan kerran.

Kirjoittelin näitä Virosta tuodun punaviinin säestämänä, joten jutussa oli ehkä hieman "tunnetta" mukana.

Talvihuolto lähestyy

Mitä pitäisi muistaa  veneen talvitelakoinnin yhteydessä?

 Kaikki vesi pois tai jäänestoa tilalle

- moottorin raakavesipuolelle jäänestoa esim iroittamalla vesiletku ja imemällä sangosta jäähdytysneste kun kone käy ja makeavesijäähdytys neste tarkastettava, varmista, että menee joka paikkaan
- wc (jäänestoa pyttyyn ja pumppuun jos ei saa tyhjäksi)
- juomavesitankki (tyhjennä ja pese jos mahdollista)
-  vesisuodattimet
- altaiden vesilukot
- vedenlämmitin/spoileri (kaikki letkut auki)
- jätevesitankki/-t (lisää jäänestoa tyhjään tankkiin pohjalle jos jäätymisvaaraa)
- jne. kaikki vesi siis suojataan sopivalla aineella jäätymiseltä tai vesi poistetaan
- pohjahanat aukaistaan jos mahdollista ja vesi lasketaan pois. Muuten siellä oleva neste on suojattava jotenkin jäätymiseltä.

 Moottoriöljyn vaihto ja suodattimien vaihto

- käytä konetta sen verran, että uusi öljy menee kaikkialle, ei se ainakaan huonoa tee (tee tämä ennen jäänestoa)

Tavarat pois veneestä

Kaikki materiaali kerää enemmän tai vähemmän kosteutta ja tuppaa homehtumaan talvisäilytyksen aikana veneessä. Patjat, matot, kirjat jne. Ruokatarvikkeita ei missään tapauksessa saa säilyttää veneessä talven yli.

Siivoa

Kaikki lika pois, sillä likakin homehtuu melko varmasti ja ruokatahrat varmasti, myös pilssi pyyhittävä puhtaaksi.

Tukeva pohja ja pukki

Talvella saattaa tuulla ja myös maa routii keväällä ja raskas vene voi kaatua. Kunnon venepukit ja maalaisjärkeä, niillä selviää.

Suojaa

Peitä vene kunnon pressulla, se ehkäisee likaantumista talvella, ilmassa on nokea ja muuta likaa. Myös vesi ei ole hyväksi veneen kansilla kun se jäätyy ja kerääntyy sinne talvisäilytyksen aikana. Jätä ilmaventtiilit auki. Tee katoksesta riittävän jyrkkä ja tukeva, älä peitä kuitenkaan maahan asti, jätä tuuletusvaraa. Vesikanisterit 5-10l ovat hyviä painoja pressun helmaan, näin pressu ei löysty talven aikana. Käy kuitenkin katsomassa venettäsi isoimpien myräköiden jälkeen.

Pese pohja heti

Veneen pohja kannattaa pestä heti noston yhteydessä, silloin vielä lika irtoaa, keväällä sitten maalataan uusi eliönestomaalaus ennen vesille laskua.

Huolla

Syksyllä kannattaa tehdä remontit, keväällä on vaikea saada ammattimiehiltä apua.

Tässä muutama juttu mikä nyt tuli mieleen, toki kaikki neuvotkin ovat venekohtaisia ja joitain asioita voi tehdä monella tapaa.

Etsin suomalaisia veneitä maailman meriltä, mutta ei osunut silmiin, vaikka ei siellä kovin yksinäiseltä näytä, jos tätä ais ruutua katsoo. Tämän perusteella voisi sanoa, että ei siellä koko päivää kannata nukkua yksinpurjehtiankaan, ainakaan näillä vilkaimmilla reiteillä. Jos silloin ennen voi nukkuakin, mutta nyt on kyllä liikenettä.
http://www.marinetraffic.com/ais/fi/

Uusi värikoukkupilkki
Tein eilen yhden uuden pilkin, ja nyt viikonloppuna pitäisi mennä veneelle ja koeuittaa se. Koitan saada siihen pitkän pulkkamäkimaisen liitävän uinnin, mikä ei ole helppo juttu. Olen huomannut, että pitkä ja nopea sivuliuku saa ahvenet heräämään, joskin joskus se voi olla liikaakin, ainakin, jos parvi on kovalla syönnillä. Useimmiten kuitenkin kalaa pitää houkutella ja näin siis tuo liuku toimii. Lisäksi sen pitää olla siis nopea ja sen pitää pelata yksiin numero 12 värikoukun kanssa. Eikä se saisi pyöriä akselinsa ympäri, joten on siinä fysiikan lakeja ratkottavaksi.
Tein myös uusia vapoja tulevalle talvelle, kun vanhat vapani alkoivat olemaan jo risoja, myös niitä pitää koekäyttää. Moni luulee, että kun mennään pilkille, siellä vain istuskellaan "Hokki" kädessä ja palellaan. Itselläni ainakin kunto kasvaa aina talvella ja kisoissa mennään enempi tai vähempi "räkä poskella" , lujaa siis. Vavan pitää olla nopea ja sellainen, että sitä on mukava käyttää, eikä se sotke siimoja, kyse on sekunneista ja tosi pienistä eroista.

Muinaistulet ja pikku purjehdus
Lähdimme jälleen purjehtimaan, viikonloppuretki mielessä. No tietysti vastattulta, siis moottori käyttöön. Airiston kohdilla oli jo ruuhkaa, liekö joku regatta. Venettä luovi sieltä ja toinen täältä ja niitä oli monta, vaati taas pitkääää pinnaa väistellä näitä purjehtijoita. No selvittiin havereitta ja mahduttiin vielä luonnonsatamaan, Dalskärille. Ilalla oli kynttilöitä rantakalliolla ja joku vielä pisti sekaan muutaman raketinkin, veneitäkin oli alun toistakymmentä. Ilta meni rauhaisasti nautiskellen. Takaisinpäin kohti Raisiota päästiin mukavassa tuulessa purjehtien, välillä koiteltiin jo välineistön rajoja ja rikottiin kikipuomin kiinnitys.
Koska minulla ei ole vakituista venepaikkaa vieläkään, yritin laittaa veneen Raision vieraslaituriin. No se oli täynnä, jopa yksi vesiskootterikin oli varannut itselleen neljä metriä leveän paikan? No jos maksaa, mikäs siinä, harmitti vain, kun ei mahdu laituriin. No, parkeerasin lähimpään paikkaan, jossa olen nähnyt olevan joskus jonkun muunkin ja mikä ei liene kenenkään vakiopaikka. Milloin tänne Raisioon saadaan se sama käytäntö, joka on jo monessa muussa paikassa, kun paikka on vapaa, sen voi ottaa käyttöön maksua vastaan, Siis jos vakiasiakas on poissa vaikka kuukauden tai viikon, niin vihreä lätkä paikalle ja se on merkki, että paikka on vapaa vieraspaikka nyt. Joskus vaan tuntuu, että Suomi on maailman ainoa ja viimeinen "oikea kommunistimaa", kun mitään ei saa toimivaksi.