Infopaketti

Tässä on muutamia poimintoja, joita tuli vastaan, kun siivosin esitekasaa veneestä.

Huomasin, että eri lentoyhtiöt tekevät lentoja esim. Helgolandiin, Nordeneylle ja ties minne. Tässä muutama, mistä voi kysellä, jos vaikka miehistöä tulee tai menee.
1. LFH (Harle-Nordeney ja muut saaret)
2. www.air-hamburg.de (Hamburg-Nordeney tai H-Helgoland)
3. olt.de (lentää ainakin Helgolandiin)
Helgolandiin voi tehdä myös laivamatkan monilla eri aluksilla.

Helgolandin lippu, värit ylhäältä alas: vihreä, punainen, valkoinen, Itse käytimme kyllä Saksan lippua.
Majoitus ja muuta tietoa saa Helgolandista: www.helgoland.de ja sähköpostilla: info@helgoland.de

Jos itse olisin menossa jonkun mukaan esim. Pohjanmeren osuudelle, olisi juuri Helgoland minun valintani. Viettäisin ensin lomaa saarella ja sitten mukaan kun vene saapuu, oh jes. Hotellien hinnat ovat sadan euron molemmin puolin per yö, 50 eeroo taisi olla halvimpia ja 150 on jo kalliimmasta päästä.

Myytävät kartat.
Kartat ovat edelleen minulla, ja bonuksena karttojen ostajalle laitan mukaan esitteitä matkalta. Näistä esitteistä löytyy muutamien paikkojen kaupunkikartat, tietoa jne., olisipa ne olleet minulla ennen matkaa. Toki näitä esitteitä saa infoista, kunhan ehtii kiertämään ja kysymään, joku maksaa ja useat saa ilmaiseksi. Tieto voi olla vanhaa jo, mutta www-osoitteet ovat varmastikin vielä käytössä. Esitteitä on sieltä täältä Gotlannista-Hollantiin, mm. viinien hintoja ja muidenkin kuin juomien ja sitten nuo em. kaupunkiesitteet.
(Esimerkkejä hinnastosta joka on Fleggaardin: Danish Gold olut 5.6%=72 tölkkiä/ 16.10e)
(Penny market: Milka 100g/ 59c kpl, kanafilesuikale 7,23e/kg, jauheliha 4,98/kg, valkoviini 2,39 e/pullo, punaviini 3,49 euroa/pullo 0.75l) Hinnat Saksasta ostettuna.















Kun olin suunnittelemassa matkaa, oli huolenani juuri Pohjanmeri, missä siellä pitäisi mennä? Elbellä mennään oikeaa puolta, viittojen oikealla puolella tai lähellä laivaväylän reunaa, kun ollaan menossa Cuxhavenin suuntaan. Otetaan vasen puoli ajoissa, esim. siinä kohtaa, jossa näkyy se jokin pikkusatama siellä toisella puolella, muutama maili ennen Cuxhavenia. Virta on vielä kovempi Cuxhavenin rannassa, koska siinä on syvännettä, joten kaasulla sisään ja tähtäyspiste ylävirran puolelle, koska muutoin ajaudut liikaa sivuun, JA ANNA ÄÄNIMERKKI KUN MENET SISÄÄN. Elbellä ajettaessa virran on syytä olla menosuuntaan!

Muuten paras ajolinja oli Hollannin rannikolla ja myös Saksan rannoilla, ihan laivakaistan vieressä, mutta tolppien "väärällä" puolella, plotteri on oiva apu. Rannallakin mahtuu menemään, mutta ei ole suotavaa yöaikaan, koska kartat saattavat olla puutteellisia ja joku tuulimyllyalue on juuri rakennettu. AIS-laite on hieno juttu, tutkaa ei meillä ole. Cuxhavenista Helgolandiin mentiin ensin vasenta reunaa ja sitten ulapalla väylän yli oikealle puolelle, joku meni heti oikealle puolelle ja toiset siis näin kuin mekin. Muista, että laivat tulevat vauhdilla +5 solmua (virta), siis lujaa.

Sisäänajo esim. Nordeneylle pitää ottaa tarkasti ja jos syväys sitä vaatii, niin on otettava huomioon vielä vuorovesi. Vuoroveden suunta auttaa menemään sisään ja ulos, varsinkin purjeilla mentäessä voi kolmesta kuuteen solmun virta olla vaikeaa purjehdittavaa. Hae siis eka viitta ja seuraa niitä punasia viittoja! Muuten kannattaa laskea aika, mikä kuluu sisään ja ulos kun mennään noille saarille, aikaa menee ja matkaa kertyy turhaan pumpatessa sisään ja ulos satamista.

Tässä on aikoja, kuinka kauan meillä kesti paikasta toiseen, vauhtimme on noin 5 solmua.

Ystad-Klintholm 12 h

Klintholm-Gedser 7 h

Gedser-Heiligenhafen 7h 25 min.

Heiligenhafen-Kiel 7 h 50 min. 

Kiel-Rendsburg 5h 40 min.

Rendsburg-Guxhaven 11 h 15 min. (sulutukseen päästiin heti Brunsbyttelin päässä) 

Guxhaven- Helgoland 6h 15 min.

Helgoland-Nordeney 8h 30 min.

Nordeney-Ems kanal 6h 40 min.

Ems kanal-Gröningen 4h

Gröningen- Westsingerluis silta 4h

wetsingerluis-Ee 5h 50 min (välillä tauko ja ruokailu Zoetcampissa)

Ee-Dokkum 1h 30 min. 

Dokkum- Leewarden 4h 25 min.

Leewaurden-Lemmer 8h 20 min.

Lemmer-Enkhuizen 3h 25 min.

Enkhuizen-Amsterdam 5h 30 min. 

Tuuliperäsin
En ole nyt tohtinut hankkia, ei työttömällä ole varaa ostella neljän tonnin leluja, mutta elä toivossa. Työn allakin on yksi, kun saisi sen vielä toimimaan. Käytettyjä tuuliperäsimiä on meilläpäin harvemmin myynnissä tai sitten ne ovat jo ihan risoja, mutta ehkäpä sellainen hyvä käytetty tulee vielä vastaan, nyt kun lama iskee ensi kevään aikana Eurooppaan oikein kunnolla. Jos siis tiedät hyvän, edullisen tuuliperäsimen (windvane), niin ilmoittele minulle, kiinnostus on kova.

Pikku pähkinä ja terveiset mainosväelle.
Katselin purjevenemainoksia ja aloin ihmettelemään, on nyt aikaa ihmetellä. Kun mainostetaan nopeakulkuista "raaseria", purjevenettä ihmiselle, joka haluaa purjehtia nopeasti ja sporttisesti, jotta voi viettää illat ravintolassa hyvän ruoan ja ystävien kesken, samalla katsellen rantaravintolan ikkunasta, kun muut tunteja myöhemmin saapuvat rantaan samalta legiltä, niin??? Mainoskuvissa näkyy aina drinkkilasit? Ei ne pysy pystyssä niissä veneissä, eikä se puolialaston nainen ota varmasti aurinkoa kannella, joka on yli 20 astetta kallellaan ja vesi roiskuu kovassa vauhdissa, joka vielä jäähdyttää auringonpalvojan ihon kananlihalle. Ja miksi se ruoka on katettu kannelle, juurihan tarkoitus oli ehtiä rantaan ennen ravintolan sulkemisaikaa. Loppupäätelmänä voisin sanoa, että jos haaveilet siitä mitä kuvissa näkyy, osta vaikka sellainen vene kuin Proaina on, ei keinu, ja on vakaa ja joskus vähän hidaskin, mutta mukava ja turvallinen. Jos taas urheilu ja näyttämisen halua löytyy, niin silloin oikea valinta on joku mainoksen raaseri, hintaeroakaan ei juuri ole, mukavuudessa ehkä ja tyylissä. Ja ei niitä nuoria neitosia saa kuitenkaan innostumaan hyytävälle merelle, oli kippo mikä tahansa.

Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille lukijoille ja varokaa heikkoja jäitä pilkkikuumeessa.

Lopetin siis Tmi Erädivarin, mutta värikoukkuja voi kysellä valmistajilta suoraan esim. sähköpostiosoitteesta: silent.wings (at) jippii.fi
Veneilyrintamalla on nyt vähän hiljaista, karttoja yms. on vielä. Mitenköhän muut maailman merillä pärjäilevät, en ole ehtinyt lukemaan juttuja ja töitä pitää kehitellä jostain, mikä sekään ei käy kuin ennen.

Muutama myynnissä oleva kirja ja kartta.

KARTAT

ADMIRALITY 15e/kpl

sc 2356

sc 3672

sc 2655

c 35 (2008)

c 10 (2009)

c 19 (2007)

c 30 (2010)

c 12 (2009)

c 26 (2009)

c 25 (2010)

1812 (2012) saksan pohjoispäätä, mm. Nordenay ym. karttasarja 30e/kpl

1801 (2011) Hollannin rannikko karttasarja

Islas Canarias E2 10e

Winward Islands st lucia to Grenada (2009) kartta ei cdtä, 50e (tilatessa yksinään, tulee maksamaan n.80e Saksasta)

Kirjoja:

Cruisin the Inland Watervays of France (2012 edition) 20e

Canary Islands Cruising Guide 2006 15e

Cruisers handbook of fishing 15e

The Shell Channel pilot (6. editions) 33e

The Vindvane self-steering handbook 35e

Faroe Iceland Greenland satamaopas (Imary) 30e

Trinidad & Topago cruising guide 25e

Leeward Islands satamakirja 30e

Winward Islands satamakirja 35e

The boatowners guide to corrosion 40e

Atlantic islands satamakirja 40e

Myydään / for sale!

Koska matka on tältä osin tehty, jäi karttoja iso pino. Jos olet kiinnostunut kartoista välillä Suomi-Karibia, niin kysele lisää minulta: 0440619464 tai sp: manne.rantanen (at) gmail.com. Osa kartoista on vanhempia, mutta se ei haittaa, koska kaikki kartat ovat heti vanhoja, ainakin Hollannin rannoilla ja ehkäpä muuallakin, koska tuulipuistojen rakennusvauhti on kovaa.  En nyt ainakaan heti yritä uudelleen, tutkimusmatkan Keski-Eurooppaan voisi suunnitella, matkahan oli täynnä pikku kommellusta ja antoi ideoita ja herätti paljon kysymyksiä, jotka jäivät kaipaamaan vastauksia.

Ja niinkuin aikaisemmin kirjoitin, voi s/y Proainasta myös tehdä tarjouksia ja käydä tutustumassa ja purjehtiminenkin onnistuu niin kauan kuin on avovettä.

Nyt on vene purettu siitä valtavasta tavaramäärästä, joka oli mukana, olihan tarkoitus olla lähes omavarainen koko vuoden ajan. Paljon oli sellaista mukana, mitä ei tarvittu ja jotakin uupui, mitä olisi tarvittu. Tilan puute oli aika rasittavaa, ainakin kun yrittää siivota ja tavaraa on joka nurkassa. Jos on varaa, niin silloin voi turvautua paikallisiin varaosaliikkeisiin, mutta kauempana merellä tämäkään ei toimi, joten ainakin ns "elintärkeät" toiminnot pitää turvata jollain, tuplasyysteemeillä, varaosilla ja taidolla vaihtaa osat, tai idioottivarmoilla osilla, jotka eivät hajoa koskaan. Huomsain, että kaikki hajoava hajoaa nopeasti ja sen jälkeen ei oikeastaan mikään hajoa, ellei vika ole käyttäjässä, joten alkumatkan vaikeuksiin saa näköjään varautua.

Nettiyhteys tuotti päänvaivaa meidän matkalla. Saksassa sai ostettua prepaid-liittymän joka toimi omassa kortissa, tietokoneessa moitteetta, eikä rasittanut budjettia liikaa. Pelkkien satamien wlan-yhteyksien kanssa leikkiminen oli turhauttavaa, toki ne toimivat hyvin monissa satamissa, mutta eivät merellä olessa. Sääfax sekoili koko ajan, mikä oltiin Saksassa ja Hollannissa, taas toimii, kotilaiturissa, mikä lie ongelma? Autopilotin kanssa on aina jotain, vaikka usein se on kiinni purjeiden tasapainosta/trimmistä tai aallokosta. Vaikka aallot estivät meiltä menon, eivät ne olleet lähelläkään Färsaarten aallokkoa jossa olimme 2009. Jos aalto väänsi venettä silloin ja kovaa, nyt lähinnä tuuli käänsi venettä kun purjeita oli liikaa aina puuskien yllättäessä, aallot eivät venettä kääntäneet. Vaikeutta tällä matkalla lisäsi rantojen mataluus ja jatkuvat SW-tuulet, jotka yltyivät aina koviksi tai jopa galeksi. Rantaan tulee usein 10 mailin lisämatka mereltä ja se matka voi koitua kohtaloksi kaatuvissa ja rullaavissa aalloissa, hiekkasärkkien vaaniessa pohjaa metrin päässä kölistä ja välillä jopa lähempänä. Aikaa kuluu satamaan ja pois ajoon aivan liikaa, varsinkin jos haluaa purjehtia vain valoisaan aikaan. Oman lukunsa tuo jatkuvat sateet, jos osuu sellainen kausi kohdalle, ja vettähän tulee sitten kerralla ja paljon, ukkoskuuroista puhumattakaan. Onneksi olimme ainoan ukkoskuuron laiturissa, lähellä Amsterdamia. Oli kokemus kuvata salamointia valtavien jyrähdysten säestäessä, tosin meidän taidoilla ei kuvista monikaan onnistunut.

Yökuva Pohjanmereltä, valoja riittää, mennäkkö ohi oikealta, vasemmalta, väistää, tai......???

Vaikka tänään satoi jo lunta ja maa on valkoinen, on pikku pakkanen, aion vielä tehdä muutaman lenkin veneellä. On aikaa, ei työtä, lopetinhan miltei parikymmentä vuotta kestäneen leikkimisen yrittäjänä ja odotankin nyt uusia haasteita.

Visbystä painuttiin ruotsin rannikkoa ylös, yksi yö meni ankkurissa Örnön lähellä tutussa paikassa ja siitä sitten Sandhamniin saunaan, satama oli tosin kiinni, mutta saunoa voi hotellissa kovaan hintaan. Seuraavaksi bongattiin Arholma. Ketään ei oikein liikkunut missään, yksi suomalaispurkkari tuli taas vastaan, mutta eivät vastanneet kutsuun, olisin kysynyt, minne matka, oli vaan nyt tylsää ajella koneella täysin pläkässä. Seuraavana päivänä lähdettiin kohti Maarianhaminaa ja jostain se tuuli taas heräsi, iltapäivällä heräsi jo säätieteilijätkin, ja saatiin myrskytuulista varoitus ja galewarningia, että niitä piisaa. Onneksi aallot tulivat takaa ja matka taittui, ei tosin niin hyvin, mitä kuulin porukalta, jotka olivat ostaneet yli 50 jalkaisen Swanin Hollannista, seitsämässä vuorokaudessa sieltä Ahvenanmaalle, no huh huh.

Sponsorimme tuli kyytiin ja jatkoimme mukavissa takatuulissa kohti Korppoota, jossa pääsimme nauttimaan ravintolan antimista ja saunasta. Korppoo on yksi harvoja paikkoja, joka on auki myöhään syksyllä ja palvelu pelaa ja ruoka on hyvää.
 Jopa Ruotsissa oli paikat kiinni ja satamamaksujakaan ei peritty, mutta täällä Suomessa raha kyllä kelpaa, vaikka sillä ei niin mitään vastinetta saakkaan, niin kuin Mossalan rannassa, 15e laituripaikasta per vrk näin syksyllä on kyllä liikaa. No, Mossala on nykyisin venäläisten omistuksessa, kuulemma kaksi veljestä Pietarista omistavat paikan. Olihan se outoa maksaa kalastusluvista venäläisille omassa maassaan, perin outoa???? jos sen näin ajattelee.

Mitä jäi mieleen matkasta:

Meillä on maisemat ihan rempallaan verrattuna muihin maihin, yleiset ja yksityiset paikat, talot, ladot jne. Myös tieto  Suomesta ja Saaristomerestä on kovin puutteellista eurooppalaisten veneilijöiden keskuudessa.

Ystävällisyys on huipussaan Ruotsissa ja Saksassa ja osassa Hollantia pienellä varauksella. Suomi tippuu valitettavasti häntäpään alapuolelle.

Hinnat ovat suht samoja, joku on halvempaa jossain ja joku taas muualla, mutta saksalainen säästää jokapäiväisissä menoissaan 30% (arvio), verrattuna meihin, mutta kaikkea en tiedä, joten se siitä.

Alkoholipolitiikka on syvältä meillä, oli mukavaa kun viinin sai ruokakaupasta, esim Lidlistä löytyi viinihylly, joka meiltä täällä puuttuu, mikä vit....n EU tämä on. Mersun olisi saanut viidellä tonnilla ja nätin sellaisen, meillä 17 tuhannella.

Ihmisiä on ihan liikaa muualla, mutta meillä on rauhallista, jopa hollantilaisetkin kehuivat purjehdusreissunsa jälkeen suomen luontoa saaristossa, mitä nyt mökkejä on joka nurkassa niin, että ei enää löydä mukavaa ankkuripoukamaa. Eurooppalaisia tuo ei haittaa, koska he ovat tottuneet parkeeraamaan veneensä vaikka siihen mökkilaituriin jos tarve niin vaatii.

Säät eivät meillä estä veneilyä, aina on suojaisia paikkoja, toista se on Pohjanmerellä.

Rahaa pitää olla kun lähtee reissuun, meidän pikkubudjetti ei kestänyt jatkuvaa pysähtelyä ja odottelua satamissa, satamia kun on melkein pakko käyttää ja ainakin kun kelit ovat huonot.

Ei se purjehdus mitään huvimatkailua ole, mutta kanavilla ajo on, varaat vain aikaa ja rahaa.

Huomenna pitäisi lähteä, suuntana taitaa olla Ruotsin manner ja sitä seuraillen kohti pohjoista, sen verran on tuulista. Syyskuu oli vissiin sateisimpia sataan vuoteen täällä Ruotsissa, ainakin jossain päin ja kylmää ja kosteaa on nytkin. Oltiin eilen museossa ja vaikka sisään maksoi 12 euroa, oli siellä nähtävää ja "koettavaa" yllin kyllin. Tulipahan hieman tietoa Gotlannin synkästä historiasta ja aarteista, joita on löytynyt pitkin Gotlantia.

30..9. 2012
Jumitamme pari päivää ilmeisesti täällä Visbyssä, oli sen verran traumaattinen kokemus eilinen purjehdus Öölannista. Pari aaltoa huuhteli oikein kunnolla, toinen tuli takaa sivusta sisään ajohytin ovesta ja kasteli Erikan oiken kunnolla ja toinen kaatui veneen yli, kun olin tekemässä pientä väistöliikettä, konttilaivan kohdatessa, kastuin kokonaan pipoa myöden. Laiva tosin ilmoitti, että taitaa olla paras, jos he väistävät, taisi näyttää hurjalta tuo meidän meno. Visbyssä ei ollut muita kuin me, mutta tuntia myöhemmin saapui saksalainen purjevene ja pojat sanoivat, että oli eka kerta, kun joutui käyttämään myrskypurjetta. Me tulimme parempaan suuntaan ja meillä olikin iso reivattuna toiseen reiviin ja staysail keulassa, välillä ei oikein ohjaus pitänyt, mutta kääntyi kuitenkin aina taas suuntaansa pahempien puuskien mentyä. Tuulimittari näytti parhaimmillaan takamyötäisessä 17 m/s suhteellista tuulta, joten ainakin tuuli riitti.

Vinkkejä ja muuta löpinää.

Kun suunnittelet samanlaisia, matkaa kohti Atlanttia, niin laitamme nyt muutamia opittuja juttuja, joista saattaa olla hyötyä.

1. Ota vatsanympärysmitta ylös, myöhemmin näet, onko ravinto ja juomat olleet kohdillaan, tulet sitä kuitenkin miettineeksi.
2. Veneen tarvikkeisiin: lankku, jossa on kiinnitysköydet valmiina, käytetään lepuuttajien päällä, pallolepuuttajia pari, paksu pehmeä köysi kiertämään koko veneen reunaa, hyvät kiinnitysköydet ja vahva puoshaka tai pari, jolla saa koukattua reunasta kiinni, jos laituri karkaa. Myös kevyt naara-ankkuri voi tulla kyseeseen, narulla varustettuna sen voi heittää kiinni esim. suluissa oleviin rakenteisiin.
3. Rahaa ja luottokortti, joissain paikoissa ei kelpaa mikään kortti, vaan käteistä pitää olla tai sitten toisinpäin. kolikoita mukaan saunaan tai suihkuun tai sitten täytyy ostaa satamatoimistosta poletteja suihkua varten.
4. Pesukoneisiin ei aina tarvita pesujauhetta, selvitä asia ennen kuin tuuppaat pesuaineen koneeseen, siinä voi olla automaattinen annostus ja pesuaine tulee letkuja pitkin jostain muualta.
5. Tiskaa tiskit merellä, tai jos on likavesisäiliö, niin käytä sitä satama-altaissa.
6. Polkupyörä on oltava mukana ja kaikille!!!!!! Säästää rahaa, näkee paljon paikkoja. Poikkeuksena kaupunki, jossa on tiivis ydinkeskusta, silloin kävelemällä näkee paikkoja paremmin.
7. Tavarat saa pysymään paikoilleen joustavilla kuminaruilla, sadekatos tai varjo on käytännöllinen.
8. Sulutuksessa laitetaan lepuuttajat makaamaan veteen, koska puureunus suluissa on hyvin matala ja virtaukset saattavat käännellä venettä rajustikin.
9. Tee ruokahankkinnat suurina erinä ja lähellä satamaa olevasta kaupasta jos on sopivia tuotteita sopivaan hintaan, muuten menee kaikki aika ruokaostoksilla joka satamassa. Joka paikassa on kauppoja, mutta ei välttämättä lähellä rantaa, rantapuodeissa on selvästi kalliimpi hintataso. Saksassa esim. Aldi on kohtuuhintainen, mutta ei eroa suuresti muistakaan suurista ketjuista, yleensä iso marketti on vaan edullisempi.
10. Venetarvvikkeita ei välttämättä saa aina hyllysta, mutta erikseen tilaamalla kyllä, esim. voit tilata tavaran etukäteen vaikka Helgolandista ja noutaa sen sieltä tax free hintaan, mikä sekään ei välttämättä ole halvempi kuin muualla.
11. Veneen papereista on kysytty ainoastaan rekisteriotetta (englanninkielinen) tai muuta omistusoikeutta näyttävää paperia ja passia, tulli on käynyt veneessä Hollannissa ja Saksassa. Lähinnä kai etsitään varastettuja veneitä ja huumeita, alkoholi ei niinkään kiinnosta, mutta tupakat kyllä.
12. Autopilotti on kovilla tai sitten miehistö, tuuliperäsin olisi ollut poikaa ja onkin hankintalistalla.
13. Keulapurjeet on hyvä saada puomitettua molemmin puolin tarvittaessa, monet rullapurjeet takkuilevat kovissa keleissä, mutta on se sitten helppokin, valintakysymys.
14. Viitat liikkuvat varsinkin Hollannin ja Saksan pohjois-rannikolla, ehkä jopa viikottain, joten hanki ekan viitan koordinaatit tai etsi se kiikarilla ja seuraa punaisia viittoja, vihreiden lähellä voi olla matalampaa. Hiekkasärkkien yli ajo jo 8 m/s tuulessa voi olla hankalaa ja vaarallista, aallot vyöryvät voimalla ja alla voi olla vain vajaa metri vettä.
15. Mast Staande Route oli hyvä ja helppo reitti läpi Hollannin, voi mennä purjeveneellä masto pystyssä, mutta reitti on hidas verrattuna purjehdukseen rannikolla. Jos ilmat ja tuulet suosivat, mene merta pitkin, nopeampi, mutta tylsempi reitti.

Tässä muutama juttu, mitä tuli nyt mieleen. Pidättelen sadetta täällä Öölannissa, yöllä oli kova tuuli ja hirveä svelli heilutteli venettä, ei ihme, että lepuuttajien suojat irtoilevat. Kohta suuntaamme kotiinpäin, joko Viron kautta tai suoraan, keleistä riippuu tuokin, mutta ensin bongataan Gotlanti ja Visby joskus alkuviikolla.

20.9.2012 Lähdimme Ystadista kohti Simrishamnia. Kova 10-15 m/s takatuuli saatteli meitä ja Ystadista hankitut uudet kaksi puomia pääsivät heti testiin ja lujaa tultiin. Genua ja fokka puomitettuna paineltiin 7-9 solmua ja ilman ongelmia, vaikka aallot olivat taas isoja. VHF huuteli jotain venettä ja kysyin, että meitäkö kaivataan, mutta ei, joku muu oli mennyt liian lähelle ampuma-aluetta ja armeija oli ihmeissään. Illalla Simrishamnissa söimme aterian ruotsalaisen yksinpurjehtijan kanssa ja juttelimme mukavia.
Seuraavana aamuna lähdimme kohti Utklippania, pientä saarta pohjoisessa päin, siellä on myös nettikamera!! Taas oli kovaa tuulta, yli 15 m/s, mutta sivusta takaa ja niinpä saimme mainiot vauhdit reivatulla isolla ja genualla ja lopuksi pelkällä genualla. Utklippanilla ei kukaan tullut perimään maksua ja kun vessatkin olivat kiinni, emme maksaneet lootaankaan ja niin tekivät muutkin myöhemmin, mutta nyt olimme ainoa vene täällä. Seuraava kohde oli tuttu Kristianopel, joka oli sekin ihan tyhjä. Koska siellä on pesukone ja se sisältyy satamamaksuun, pesimme kolme koneellista pyykkiä. Seuraava kohde oli Kalmar, jossa näimme vetouisteluveneen Uudestakaupungista, menossa lohta pyytämään. Saunoimme ja teimme loppis-kierroksen ja tapasimme ruotsalaisen purjehtijan, joka oli menossa Brasiliaan, huh huh, intoa riittää näillä ruotsalaisilla, mutta miten lie sen osaamisen kanssa, no onnea matkaan kuitenkin-----Lycka till.
25.9.
Kalmarista moottoriseilasimme tänne Byxelkrokiin, Öölantiin, eka kerta maissa tässä saaressa. Tulimme sisään purjeilla, koska moottori ei taas ottanut toimiakseen, mitä lie suodatin tukossa tai jotain. No sehän meni kuin oppikirjasta, suoraan laituriin, mitä nyt yksi merimerkki kävi päälle, mutta Erika otti sen painiotteeseen ja selätti sen veneen taakse vapaammille vesille. Siirsimme vielä venettä rannempaan, kun svelliä oli liikaa ja vene hytkyi edestakaisin.
26.9. Olimme sukeltamassa ja keräsimme satama-altaasta roskia pohjasta. Paljon oli kaikenlaista, ja tosi paljon lepuuttajansuojia.

 Nyt otamme lunkisti ja odotamme tulevia sadonkorjuujuhlia. Sain pari kampelaa kalastajalta ja ne pitäisi paistaa. Täällä on kampela aika pientä, mutta sitä on tonneittain ja aivan liikaa, kuulemma hylje ei syö sitä, kun on parempaakin tarjolla, turskaa, jota kalastajat saivat jo syötynä, pelkät päät oli jääneet verkkoon.

19.9.2012
For Sale!
Nyt on palattu jo takaisin aina Ystadiin saakka, piti mennä eilen saunaan, vaan eipä tuo olekkaan käytössä ma-ti, no tänään pääsee, sesonki on vissiin jo ohi ja paikka on selvästi hiljentynyt. Tultiin suoraan Heiligenhafenista, 24 tuntia takatuulta. Ensin oli liian heikkoa tuulta, joten moottoria tuli käytettyä puolet ajasta. Olisihan sitä voinut purjeillakin tulla koko matkan, mutta kun radio antoi galevarningia, niin eipä jääty venttailemaan. välillä maininki ja aallot kasvoivat isoiksi, mutta siedettäviksi tälle menosuunnalle, joskin nukuttua ei juuri saanut, keinui, kolisi ja rämisi sen verran, jotta ei siinä pystynyt. Loppumatka olikin osuuden vauhdikkainta, joskaan ei matkan kovinta kyytiä, jota tuli Pohjanmerellä ja Kieler Buchtilla, jos ei virtasurffauksia oteta laskuun. Joku on joskus sanonut, että koko matkan vaikein osuus oli Itämerellä, minusta tämä tuntuu leppoisalta Pohjanmerellä kokemaamme, no oli vissiin eri kelit.

 Kielin kanavan sulutus, joka sujui jo rutiinilla, soitto sulkumestarille ja kohta paikka aukesi isojen laivojen kanssa samaan pilttuuseen, potkurivirta oli aikas paha, mutta selvittiin ja nopeasti ulos, maksettu oli jo Eiderillä. Yövyimme Stickerhörnin marinassa, kylkikiinnityksessä, pikainen kauppareissu aamulla ja sitten kohti heiligenhafenia. Saimme mahtavan takatuulen ja iiiison aallokon, siinä jopa hidastimme vauhtia käyttäen lepuutinpalloa perässä, se toimi ja vene ei hakenut liikoja ja pilotti toimi taas hyvin. Heiligenhafenissa oli ostoksien vuoro, ja löytyi sieltä muutamia kirppiksiä ja antiikkiliikkeitä, joissa oli kiva kierrellä. oltiin kiinni sataman ainoassa septilaiturissa ja katsoin, ettei kukaan käynyt tyhjentämässä tankkejaan, paitsi poliisivene, joka yritti, muttei onnistunut. Ei ole tuhannen veneen satama kovin hyvin hoitanut jätevesiongelmaansa, joten mereen menee.

                                          Stickenhörn

                                         Nikin kumppari Heiligenhafenissa

Penkkimme, joka oli tehty lisäsäiliön (olutkegi) päälle, koki kovia ja säiliön suuosa alkoi repeämään ja penkki on vähällä irrota, sen verran on penkissä keikuttu. Muutama saksalainen katseli veneemme kylkiä ja kysyi, että palaammeko maailmanympärimatkalta, kävimpä sitten itsekin vilkaisemassa ja olihan siellä jälkiä kovista rantautumisista ja rajusta menosta, lähinnä kaiteet ja se keulakaide on pikku hitsailun tarpeessa, jokunen naarmu on, mutta maalilla selvitään niistä.

 Mieli on vähän haikeana, kun matka keskeytyi, mutta näin oli parasta jo turvallisuudenkin kannalta, korjaukset maailmalla maksavat ja minimibudjetilla se olisi ollut yhtä kompromissien tekoa. On päästy näkemään paljon sellaista, mitä ei kovalla kiireellä ehdi tai jaksa ja se on kyllä hienoa. Säät ovat olleet riesana kaikille ja kovimmat luupäät painavat nyt Karibian lämpöön, onnittelut heille, toivottavasti loppumatkalla on hienot pasaatituulet, meille puhaltaa hyvät länsituulet, joten kotiinpäin pääsee kun vain antaa tuulen viedä.

S/y Proaina For Sale!
Olen miettinyt veneen myymistä, ja tarjouksia saa laittaa jos kiinnostaa. Vene on hyvässä kunnossa vaikka lähtisi ensi kesänä pidemmällekkin matkalle ja vielä ehtii varustaa lisää. Kysy lisää: manne.rantanen@gmail.com

15.8.2012
Olemme kääntyneet takaisin vähän edellisen paikan jälkeen. Lopullinen kääntymispäätös tehtiin pikku kolaroinnin päätteeksi, mitta tuli täyteen. Kurjat säät, ainaiset vastatuulet, olisi edes tuulettomia päiviä, mutta kun aina kovat vastaiset. Koko ajan ilmennyttä autopilotin outoa 30 asteen kääntyilyä ei saatu korjattua, pikkuviat eivät niinkään haittaa, vaan onpahan jotain tekemistä. Matka kuitenkin eteni liian hitaasti, monestakin syystä, ja budjetti ei sitä olisi kestänyt, tietäen Englannin satamien korkean hintatason.

Vetäistiin siinä sitten kunnon tuulissa pari vuorokautta, aah, vihdoinkin purjehdusta, vaikkakin kotiin päin. Yöllä Erika herätti minut ja sanoi, että joku laiva toistaa meidän sijaintia, otin unenpöperöisenä luurin kouraan ja sanoin sijaintimme, jolloin vastauksena tuli: "Lähestytte kiellettyä aluetta, ottakaa heti 90 astetta pohjoiseen". No sitten otettiin ja painuttiin käsketty maili pohjoista kohden ja sitten taas oikealle kurssille. Oli ilmeisesti ollut taas uusi tuulipuiston rakennustyömaa, jota ei ollut kartoissa, missään kolmesta. Saavuttiin Nordeneyhin, taas, ja kunnon tuulessa, vastaan tuli iso englantilainen moottorijahti, töräytti meille torvea, kun olimme väylän vasemmassa reunassa, torvi kun oli, mehän tultiin purjeilla, en edes ehtinyt tööttään takas.

Lähtiessämme Nordeneystä, oli edellisen päivän tuullut kovaa, mutta halusin silti lähteä, ajattelin, että purjeilla ja moottorilla selvitään rannalta avoveteen. Kun ohitimme sataman kärjen ja kaarsimme sivumyötäiselle, alkoi tuuli oikuttelemaan ja välillä lakkasi täysin tuulemasta, mutta maininki ja aallot rullasivat monimetrisinä ja alla oli joskus vettä vain metrin luokkaa, nyt oli tosi kysymyksessä. Rajavalvonta, sar ja pilot -veneet olivat ulapan puolella rivissä vastaanottamassa meitä, jotka kuitenkin selvisimme hurjasta paikasta ja olimme kyllä ainoa vene sinä päivänä, joka lähti samaan suuntaan merelle, kohti Helgolandia, taas kerran.

Nyt oli Helgolandissa tilaa, joskaan ei liikaa, saimme taas veneen kiinni, kun piti vaihtaa paikkaa, tulisivat kerrankin ajoissa valittamaan. Tällä kertaa tutuistuimme saareen enemmin ja löysimme uusia shoppailukatuja, miten ne eivät löytyneet ekalla kerralla?? Kävimme myös suomalaisessa saunassa, uimassa, paikallisessa kylpylässä. Siellä oltiin kaikki samassa pukuhuoneessa, saunassa ja altaassa, naiset ja miehet keskenään. Oli mielenkiintoista jutella saksalaistyttöjen kanssa alasti saunassa, ei se ketään tuntunut haittaavan, vaikka yleensä siellä ei jutella, ollaan hiljaa. Saunassa ei heitetä vettä kiukaalle ja omat juomat pitäisi olla jos haluaa juotavaa, minulle tarjottiin yhdet oluet. Uimaan mennään uimapuvussa, vaikka me nyt taasen mentiin poreammeeseen ilman uikkareita, josta sitten lähtiessä kyllä huomautettiin, no kun muutkin olivat, juu juu. Kun olin suihkussa, tuli naisia myös suihkuttelemaan ja taasen samat suihkut miehille ja naisille. Lopuksi voisin sanoa, että tämä tapa sopisi kyllä suomalaisillekin, miksikäs ei?

Seuraavaksi päätimme mennä Kielin kanavaan, mutta Eider- joen ja kanavan kautta pohjoisesta. Sinne ei kyllä pidä mennä jos vähääkään tuulee mereltä päin, kymmenkunta mailia pujottelua hiekkasärkkien lomassa, ennen kuin tulee sulku, jonka jälkeen taas pujotellaan joessa olevan hiekan lomitse. Vuorovesikään ei lopu vielä ekaan sulkuun ja niimpä myös Tönning, kaupunki jossa piipahdimme, on vuorovesialueella ja satama kuivuu kokonaan aina välillä. Siinä me kökötimme saviliejussa, mutta vene pysyi hyvin pystyssä. Ei tänne kovin syvällä syväyksellä pääse ja olisi se liian hankalaa muutenkin, mutta 1,5m vielä menee, pitkällä kölillä varsinkin. Matka on yksitoikkoista, suluista pitää aina maksaa, noin 9 euroa meidän veneeltä (10.45m) ja sillat aukeavat tai sitten saa soitella torvea tai käyttää kännykkää, vhf ei pelaa kuin ekalla sululla. Mutta ei ole ruuhkaa, ei laivoja, rauhaisia pikku venekerhojen tai leirialueiden satamia edulliseen hintaan. Viimeisellä sululla, ennen Kielin kanavaa, piti sitten maksaa kielin pään sulutus ja se oli 8 euroa, sillä oltiinhan jo maksettu  3x9 euroa suluilla (+ "pikku amsterdamin" sulku 12,50e).
Käsi vhf on ihan ehdoton juttu sulutuksessa ja hyvät köydet ja koukut millä saa nopsaan kiinni, ehkä myös joku naara-ankkuri voisi olla, jonka voisi heittää kelluviin ponttooneihin ja vetää vene kiinni, virtauksia on etenkin, jos sulussa on myös iso laiva samanaikaisesti. Joillain veneillä oli paksu köysi sivuilla ja se onkin hyvä estämään kyljen raapiintuminen, myös lankku en ihan ehdoton juttu, lankku + fendarit. Lisää niksejä myöhemmin.