Venettä varustetaan taas lähtöön, mutta ei mitään maailmanvalloitusta tällä kertaa, kunhan Itämeren rantoja kiertelen. Ilmoitin harkitsevani Proainan myymistäkin ja nyt onkin herännyt kiinnostusta, mitään ei ole kuitenkaan sovittu, joten purjeet ylös ja ...

Sukelluskalastuksen EM-kisat tulevat Juhannuksen jälkeen Helsingin vesille ja kaverit tai kaverien kaverit ulkomailla ovatkin kovin kiinnostuneita kalastuksesta täällä meillä. Joukkueitahan tulee monista maista ja osa tai suurin osa ei ole käynyt Suomessa, saati sitten kalastanut täällä. Löysin netistä muutamia videoita ja tässä linkkejä sukelluskalastuksesta ja lisää löytyy youtubesta vaikka kuinka paljon.
http://www.youtube.com/watch?v=nAVcPFWBz2o

http://www.youtube.com/watch?v=vQu_R_KTGpE

http://www.youtube.com/watch?v=gT0r3f7B-SE 

Vesi on kylmempää ja näkyvyys on usein huono, mutta kaikkeen tottuu. Siikaa ja lahnaa ja säynävää saa varmaankin hyvin, jalokalat ovat kyllä vaikeita löytää ja haukea ei juurikaan ole noilla alueilla. Ahventa olisi, mutta tuskin montaa yli 300g kalaa, kisassahan on tietysti säännöt ja alamitat ja painorajat kaloille. Turska ja Nokkahauki ovat myös mahdollisia ja saattaapa jostain löytyä iso ankerias, eikä made liene harvinaisuus. Kampela on nyt myös kilpailukala ja siihen kannattaa panostaa, tosin niitäkin saa ottaa vain rajallisen määrän. Kilpailu on kovaa ja ennen kisaa vielä kovempaa, toivoa sopii, että peli on reilua molemmin puolin, niin järjästäjien puolelta kuin kilpailijoidenkin, niin jokaiselle jää kilpailuista ja maastamme hyvät muistot.

Nyt moni blogin lukija miettii, että mistä ne kalat löytää? Ahvenen löytää kareilta ja salmista, virtaavasta vedestä ja usein ihan tavalliselta hiekkapohjalta tai kivikosta noin 2-8m syvältä, isoista parvista pienempiä ja isommat ahvenet taas kokemukseni mukaan uivat pienemmissä parvissa tai jopa yksinään. Hyvä paikka on myös tasaisesti syvenevä lahti ja sen suuaukko, jos veden syvyys on sopiva. Ahvenruoho kertoo hyvät paikat, siellä ahven viihtyy. Jos karikolla on ruohoa matalammassa kohtaa, on yleensä siinä reunoilla myös ahvenia.

Miten ahven sukelluskalastetaan? Kun löytää paikan, jossa kuvittelee ahvenen olevan, sukelletaan pojhaan odottamaan, pidätetään hengitystä noin 1-2 minuuttia ja ollaan liikkumatta. Ahven on utelias kala ja tulee katsomaan sinua ihan lähelle. Jos näkyvyys on huono, pitää odottaa kauemmin ja olla ihan paikoillaan. Hyvässä näkyvyydessä kalat eivät ole kovinkaan arkoja. Hyvä ahvenpaikka on hyvä vuodesta toiseen, mutta tuulen suunnasta johtuen, ahvenet vaihtavat paikkaa ja eivät ole aina samassa paikassa. Myös vuorokauden ajoilla on merkitystä ahvenen liikkeille ja syöntihalukkuudelle.

Miten säynävä kalastetaan? Uidaan ja etsitään kalaa matalasta 30cm-2m, lahdista, ruohopuskista, kaislikoista ja tosiaan jopa 30cm vedestä, kun kala ui vastaan tai piilottelee levän seassa, harppuunoidaan se. Säynettä joutuu hakemaan ja liikkumalla paljon sen voi löytää melkeipä mistä tahansa lämpimästä vedestä. Lahna on usein samoissa paikoissa, seisovassa ja lämpimässä vedessä, ruohojen seassa tai isojen matalikkojen alueilla, jossa on suojaa aalloilta. Isossa aallokossa ei viihdy kuin jalokalat, jos nekään.

Miten haukea kalastetaan? Hauki hakeutuu aina pikkukalojen perässä ja syötyään menee kaislikon suojiin lepäämään. Sen voi löytää kontaamalla ihan umpikaislikkoon, melkein rannalle. Hauki viihtyy myös tuulen puoleisilla rannoilla, jos siellä on rakkoleviä ja pikkukalaa. Hauki kalastaa näköaistinsa varassa ja hakeutuu selvästi kirkkaampiin vesiin ja välttelee kovin mutaista tai hiekkapitoista vettä. Kaikki kaislikon kärjet ja pikku poikkeamat ruovikon reunoissa ovat mieluisia paikkoja hauelle. Isot körmyt uivat silakkaparvien perässä niin kuin lohetkin, mutta niitä on vaikea löytää vapaasukeltamalla.

Kampela? Kampela makaa pohjalla, puhtailla hiekkapohjilla, piilossa hiekan tai levän alla, kivien reunoilla ja pohjilla olevilla hiekkalaikuilla. Piikkikampela piiloutuu hyvin myös rantamatalan kivikoihin ja lähtee usein vauhdilla liikkeelle kun siitä ui vierestä, silloin nopea laukaus ja saalista saattaa tulla. Myös sinisimpukkaa olevat pohjat ovat kampelalle mieluisia ruokailupaikkoja. Kampela viihtyy keväällä ihan matalassa kudulla, jopa 1m vedestä voi löytää kampelan. Normaalisti kampelat ovatkin sitten syvällä, jopa yli 10m, mutta kilpailuissa niitä löytyy useimmiten 4-10m syyvyydeltä, harvoin yli 15m. Isot 4-10m alueet kartalla ovat otollisia kampelapaikkoja, samoin kuin ahvenpaikkoja.

Tässä muutamasta kalasta ja monet muutkin kalat löytyvät samoilta paikoilta. kovin syvällä ei rannoillamme kalaa ole, mutta ankerias viihtyy kyllä syvälläkin, on kokemusta. Yli 20m alkaa olemaan jo pimeää ja siksi kalatkin hakeutuvat valoon, eli matalammalle.

Muistakaa luvat kuntoon kun kalastatte, vain mato-onki ja pilkki on lupavapaa. Mato-ongessa ei saa olla heittoon sopivaa kelaa. Vieheluvat saa kätevästi netissä.

HUOM!
Sukelluskalastuksen Viron kisat nyt viikonloppuna Loksassa, 1.-2.6. ja paikkahan on jo monille tuttu luonnonpuistoalue ja Pärispean niemi.

Hesan kirppiksellä oli keskustelua Eideristä, siis kanava-joki-alueesta, jota pitkin pääsee myös Pohjanmerelle. Kyseinen kanavahan kulkee kielin kanavan pohjoiospuolella ja yhtyy Rendsburgin jälkeen kielin kanavaan. Kanava on matalaa paikotellen ja aikaa vievä, maalaismaisemassa kiemurteleva jokimainen vesitie. Itseäni ei juuri sytyttänyt, mutta jos on aikaa, niin mikäs siinä. Pitää kuitenkin muistuttaa matalasta suistoalueesta, jonne en itse menisi edes pienelläkään tuulella, joka puhaltaa lännestä.
Linkki kanavan suluille ja silloille löytyy täältä: http://www.wsa-toenning.wsv.de/service/formulare_antraege/download/BzSBEider.pdf

ja sivuilta: www.wsv.de löytyy muutakin huomioimisen arvoista. myös sivut: www.bsh.de kannattaa vilkaista.

Samalla nyt pieni muistutus taas niistä Saksan ja  Hollannin rannikon liikkuvista väylistä varsinkin satamaan mennessä, etsi eka punainen viitta ja seuraa niitä, kuulemani mukaan juuri punaisten viittojen luona on vettä??? Tarkoittiko tuo sitä, että vihreiden liki ei sitten ole, no siellä oli kyllä matalampaa selvästi. Ja jo Eiderillä saattaa vastaan tulla niitä luutia jotka todella ovat viittoja ja vieläpä hyvinkin virallisia sellaisia, jopa ohjekirjoista ne löytyvät. Ja näistähän on jo juttua ollut aiemmissa kirjoituksissa matkakertomuksen muodossa.

Sunnuntaina 19.5. oltiin taas porukalla siikaongella. Nyt vesi on jo lämmennyt niin paljon, että muut pikkukalat, ahvenet ja särjet ovat jo paikalla ja haittaavat siian kalastusta. Vesi on edelleen sekaista ja haukikaan ei oikein ole kudullaan kuin ihan rannikolla tai sitten osa on jo kutenut ja osa ei ole vielä aloittanutkaan. Näkyvyys oli kuitenkin surkeaa ja sukellusreissu jäikin veneen pohjan kunnon tarkistamiseen.

Purjehtimaan ei ole vielä kunnolla päässyt. Kikipuomin asensin, mutta sen jousi on liian löysä ja nyt pitää hankkia järeämpi, kaasujousi seuraavaksi. Helsingin (Sinbadin venekerhon) kirpparilla tavara vaihtoi omistajaa ja kaikenlaista jäi omaankin "haaviin". Kartat ja pilottikirjat on nyt myyty. Tuo Ranskan läpi johtava  (kanavia pitkin)kirjasarja ja karttoja on vielä myymättä. Ankkuri (Bruce mallia) 15 kg olisi myytävänä, vaihdoin isompaan, samoin am. vinssi  olisi kaupan.

Sumuun ei mennä, sinne joudutaan!
Noin opin jossain laivurikurssilla aikoinaan. Nyt sitä sumua on riittänyt. Kylmä vesi saa päälleen lämpimän ilman ja sankka sumu on valmis. Olimme kalareissulla tuossa aikaisemmin, viime viikonloppuna. Siika söi hurjasti. Ajoimme pätkän matkaa umpisumussa, siis sellaisessa, missä näki muutamia kymmeniä metrejä korkeintaan. Plotterin varassa ja tuttuja reittejä mentiin. Koko ajan meinasi eksyä ja lopuksi olikin ankkuroiduttava pariksi päiväksi ja laitettava siikaonki ulos. Onneksi meillä Suomessa on monia suoja paikkoja mihin ankkuroitua ja sitä kannattaakin harkita vakavasti kun näinkin paha sumu yllättää. Ja muistakaa antaa niitä äänimerkkejä jos sumussa seilaatte.

Nyt olen taas yksin liikkeellä. olen onkinut siikoja ja kalasta ei nyt ole pulaa. piti vaihtaa 0.16 mm tapsit 0.20 mm tapseihin, kun kalan koko on kasvanut, sellaisia 750-1000g kalaoja pukkaa. Keli meni taas sumuiseksi ja sateiseksi. No ei ole kiire minnekkään, joten kelpaa katsella tuleva jääkiekko-ottelu ja nauttia olosta, mukavan rauhallista ja lämmintäkin, kun kamina lämmittää veneessä. Kokkailin eilen porsaan paistin uunissa, punaviinissä ja valkosipulivoilla ja sipulilla höystettynä, eihän sitä pelkällä kalalla pärjää. Tänään meni viimeiset ja tilkka viiniä päälle, alkaakin olemaan kisafiilis. Viikonloppuna oli kova kuhina ja heittokalastajia oli ihan riesaksi asti, nyt ei näy ketään missään, jes.

Upea keli purjehtia jatkuu, on sopivasti tuulta, vaikkakin kylmää. Lähdettyäni liikkeelle nostin pienemmän genuan ja annoin tuulen hiljalleen kuljettaa venettä, kolmen-neljän solmun nopeudella kohti Kasnäsiä. Autopilotti hoiti hommia aina välillä, kun itsellä oli jotain muuta puuhaa. Näin rauhallisella vauhdilla se pilotti vain jyrisee aika lailla ja rikkoo merellisen rauhallisuuden ääntelyllään.
 Monet satamat ovat vielä "talvilomilla", mutta täällä Kasnäsissä pääsee saunaan ja vaikka kylpylään, ja satamassa on vielä "talvihinnoittelu". Jos muuten oikein katsoin, niin hinta nousee 23 euroon tänä kesänä, vai olisikohan vielä se kaksikymppiä, no täytyy vielä tarkistaa asia. Kohta tulee raja vastaan, mitä satamayöstä (paikka, sähkö, sauna) voi maksaa, eihän tämä mikään Välimeri ole ja suojaisia lahtia ja muita ankkuripaikkoja on vaikka kuinka paljon, jos on pakko säästää. Muuten Kasnäs on yksi Suomen parhaimpia satamia palveluineen ja sijainteineen.
Saunassa olin yksin. Laitoin pari makkaraa foliossa kiukaalle ja nautin olostani oluen kera. Näköalasauna ja mikä rauhallisuus. Vettä sain veneen tankkeihin jo aikaisemmin ja putkistojen kanssa olikin pieni "savotta". Muutama liitin vuosi ja ne piti korjata, ei mikään vaativa operaatio, kun ensin pääsi käsiksi letkuihin. Muoviliitin oli murtunut ja muutama liitin oli irti??? Liekö jäänyt vettä talveksi. Sauna remontin päälle teki todella hyvää.

Siikoja tuli sitten niin paljon, että oli paistettavana iso kasa filettä. Nyt olenkin syönyt siikafilettä yllin kyllin ja monin tavoin. Kokeilin kastiketta siialle, kermaviiliä ja sinappikurkkusalaattia sekoitettuna, ihan hyvää, mutta sopii mielestäni paremmin maustamattomalle kalalle ja erityisesti loimulohelle. Curry sopi siialle hyvin, mutta parasta on kuitenkin voissa paistettu ja suolalla maustettu kala, aito kalan maku.

Video kokkailusta!

Nyt kun olen jo "merellä", yhteydenotot vain sähköpostilla: manne.rantanen(@) gmail.com (poistathan sulkeet!)

Siika on syönnillään.

Olen veneessä, asun veneessä ja kalastan siikaa. Olen Nauvon saaristossa, ankkurissa "jossain" lahdessa ja siikaonki on vedessä. Sain eilen viisi nättiä siikaa ja pari "isoa" karkuutin, siimakin katkesi kerran. Tänään olen jo saanut yhden, mutta uskoisin niitä vielä nousevan. Aika yksinäistä puuhaa tämä yksin "seilaaminen" ja kun on yksin, ei viitsi aina nostaa ankkuria ja vaihtaa maisemia, niin tämä siikaonkiminen tuo vaihtelua. Illalla katsoin Suomi-Saksa jääkiekko-ottelun televisiosta, mielenkiintoinen ottelu, mutta en nähnyt sitä kaikkea, koska aina välillä piti ottaa siika ylös merestä. Onneksi on veneessä hytti, josta voi seurata onkea, samalla siemaillen teetä kaminan lämmössä, on se vaan niin kylmää tuo vesikin vielä ja ilma ihan jäätävää täällä merellä. Siika siis syö jo, joten onget esiin.

Itse käytän Mustadin tapseja, kasin koukulla, sivuväärä koukku ja hollantilaisia matoja. Tapsi on noin 40 cm ja sitten on myös paino, ja leikari. Siima juoksee painon läpi ja toppaa sen 40 cm ennen koukkua. Kun kala imaisee matoa, saa kala ensin löysiä, kunnes on myöhäistä. Tällainen pohjaonki siis. Sen heitän pohjalle makaamaan ja jos se osuu puhtaalle pohjalle, tulee kalaa, jos se menee räpeikköön, ei yleensä kalaa tule, tarkista siis usein. Ja kilon kala tarvii haavin, tuli todettua, kun ei ole haavia.

Vene on vesillä, olihan se koko talven, mutta purjehduskausi on avattu. Ensipurjehdus meni upeassa kelissä Airistohotellilta kohti Raisiota, moottoria ei juuri tarvittu kuin rantautuessa ja rannasta lähtiessä. Tänään on tarkoitus suunnata kohti kalaisimpia vesiä, siikaa ja ehkäpä jokunen haukikin saattaa joutua pataan, jos ahti on antelias. Kohta pitäisi koukata myös Tallinnaan, ennen Juhannusta nyt ainakin. Muuten kesä on avoin ja paatti kulkeekin varmasti taas sinne tänne ja kenties...

Astiakaappikin kutistui hyllyksi, mutta hyvä näin. Nyt on astiasto käden ulottuvilla ja ainahan sen voi heittää kaappiin, jos hirmu kelit alkavat kolisuttelemaan venettä. Muutenkin pidän avoimesta tyylistä, ei ole homevaaraa ja ilma kiertää.