Täällä Piritan satamassa vilskettä riittää. Sen lisäksi, että täällä kävi piipahtamassa melkein parisataa suomalaista purjevenettä Helsinki-Tallinna regatan mukana "sotkemassa" paikkoja, on täällä myös luonnollista vipinää, video kertoo enemmän.

"Pikku kaljanhakureissu"

ja keli kovenee kohti Tallinnaa, kovin vauhtisurffi oli 10,6 solmua, kun yleensä mennään viittä! Keulassa pari purjetta virsikirjalla, toinen puomitettuna ja isossa kaksi reiviä. Pakko pitää painetta keulassa, muuten autopilotti ei jaksa pitää kurssia. Kun loppumatkan tulin pelkällä isolla, niin luulempa, että enää mikään ei tunnu missään, oli se yhtä hel..., joten oppia ikä kaikki.

Tallinna madal ja sieltä näkee Tallinnan edustan aalto- tilanteen, minulle osui juuri tuo piikki. miksiköhän se aina tuppaa minun kohdalle?

Levankivaunun säätököysi koki kohtalonsa, kolmasti.

Nyt ollaan Piritan satamassa Tallinnassa. Kyyti oli kesän hurjinta, 3,5-4m aallot ja takatuuli loivat yhdessä dramatiikkaa ja vähä muutakin. Muutaman kerran puomi pääsi yllättämään, väistin, mutta räminä ja kolina oli sitä luokkaa, jotta pitänee tarkistaa takila ennen lähtöä takaisin. Korjailin juuri kaidetolpan kiinnityksen ja avasin kuoharin, joten kyllä se siitä. Pieniä vaikeuksia oli reivaamisissa, yksin kun olen nyt liikkeellä, mutta ei siinä sen kummempaa käynyt, pikku kolhuja ja sormi taas turvoksissa. "Parempi sormi kuin nuppi turvoksissa."

Polyuretaanivaahdotus
mielenkiintoinen vaihtoehto tee se itse miehelle täällä: http://www.spray-insulation.co.uk/product%20range.htm#1

(jatkoa tapahtumiin...)
Muutama päivä vietähti Nynäshamnissakin, kova pohjoistuuli ei houkuttanut merelle. lopulta oli lähdettävä liikkeelle ja kohti pohjoista. Dalarö piti katsastaa, mutta sinne ei kertakaikkiaan saanut venettä mahtumaan puolen tunnin yrittämisestä huolimatta ja kauemmas ei viitsinyt jättää, joten lähdettiin jatkamaan matkaa, kohti Sandhamia ja kun sekin oli jo jonottajia täynnä, livahdettiin tuttuun paikkaan Lökholmenille, siinä vastapäätä. Eipä juuri ollut tilaa sielläkään, mutta vastapäisen saaren rantaan on ennenkin ankkuroitu, no siihen sitten. Olikin mukavan rauhallinen paikka ja voi silti katsella sataman hulinaa, toiselta puolelta vain. Taas pideltiin tuulia pari päivää ja jatkettiin koneella ryskien pohjoista kohden.

luonnonsatama

 Satamakirjoissa mainittu poukama on vissiin Ruotsin suosituimpia (nimi?), ainakin väkeä riitti. Oli ankkuroituja aluksia, rantaan kiinnitettyjä ja osa maksullisessa laiturissa, pari purjelaivaakin mahtui sekaan. Täällä näitä luonnonsatamia piisaa ja hienoahan se on, että voi myös nauttia muista kuin ostopalveluista. Haimme pariin otteeseen paikkaa ja väsymys alkoi näkyä artymyksenä. Aamulla kävi rib-vene myymässä pullaa ja mansikoita ja kaikkea hyvää kovaan hintaan, mutta ostettiin silti.
 Ja taas odoteltiin pari päivää parempia tuulia, kunnes siirryttiin Lidön itäpuoliseen pikku poukamaan, odottamaan Ahvenanmeren ylitystuulia. Mahduimme sivukiinnitykseen laituriin, mistä kyllä sai jatkuvasti kuulla muilta tulijoilta, nyt olisi pitänyt mennä nokka kiinni ja peräankkurilla, no se nyt oli tässä ja sillä selvä. Kävin Snorklailemassa ja näin lahdessa paljon kaloja, yhden ison hylyn vastarannalla laiturilta katsottuna, vanha puulaiva, kylki vielä pystyssä toisella puolen, ja kun vesi oli kirkasta, oli hieno sukeltaa laivan ympärillä. Ruotsin puolella oli vesi usein kirkasta ja kun tulimme Ahvenanmaalle, niin vesi sameni monin paikoin, vaikka Maarianhaminan satamassa näytti vesi puhtaalta, siis Länsisatamassa.

Eira veneen miehistö laittaa liputusta, huomaa USA:n lippu

Tämä purjehdus läheni loppuaan ja kovin hankalaa oli ollut, ainakin tuulien puolesta. Toisaalta sai olla rauhassa ja eipä ollut kiire minnekkään, kun oli melkein pakkokin olla satamassa tuulien tähden, joten mikäs siinä.

Koulutuslaiva Tanskasta

Navionics -karttakuvaa Lickershamnista, sisäänajo??? Lisäsin itse viitat.

(Heinäkuun purjehdukselta)
Kovaa tuulta Farösundissa.
Pidettiin tuulia vielä yö ja sitten päätettiin siirtyä Lickershamniin. Ryskittiin kovin koneella ja päästiin taittamaan tuuleen ja loppumatka menikin upeasti purjehtien. Edellisenä päivänä puolalaiset yrittivät samaa, mutta heidän koneensa sammui valitettavasti juuri siinä pahimmassa kapeikossa ja apua oli kutsuttava rannasta. Vene hinattiin samaiseen "sotasatamaan" , jossa yövyimme. Saivat veneen kuntoon ja ei siinä muutenkaan mitään suurta päässyt tapahtumaan, apu tuli läheltä ja lujaa. Taisi siellä sitten jossain olla kovia tuulia, kun 24 metrinen purjelaiva upposi, uutisista luin myöhemmin.

 Lickershamn ja glintit

Likershamn ranta kauempana

auringon lasku

Lickershamn

Navionics näyttää väärin!
Saavuimme Lickershamnin "porteille" ja huomasin, että Navionics-kartta näyttää sataman ihan väärin ja lähestymisen suoraan kiville. Tarkistin asian C-mapilta ja huomasin virheen ajoissa, olihan paikka jo ennestään tuttu, mutta lähestyttäessä katson aina kuitenkin plotteria. Myöhemmin myös muualta tulleet veneilijät manasivat samaa asiaa, myös heidän Navionics näytti sataman väärin. Kartan mukaan ajettiin aallonmurtajan läpi ja pitkälle kuivalle maalle. Onneksi kukaan ei tällä kertaa ajanut kiville. Onkohan uudemmassa päivityksessä asia jo korjattu?
Lickerhamn oli aivan täynnä, vaikka olimme hyvissä ajoin, saimme viimeisen paikan aallonmurtajan päästä. Grillattiin laiturilla ja istuttiin iltaa, hieno auringon lasku. Yöllä veden lämpö laski kahdeksaan asteeseen ja vene jäähtyi sisältä viiteentoista, melkein vilutti, kovat tuulet toivat syvänteistä kylmää vettä rannoille ja sumuakin muodostui. Sujatimme sitten sumun sekaan ja kohti Visbytä.

Visby
Olimme taas aikaisessa, muuten paikkaa on lähes mahdoton löytää. Saimme sivukiinnityksen pitkään allonmurtajaan ulommassa altaassa. Sisä-altaassa oli isoja moottoriveneitä ja musiikki pauhasi kuulovaurion rajoilla, mutta meillä oli mukava paikka. Rantakioskin fish and chips ansaitsee kiitokset.
Nyt oli ns. Tukholama-viikot, Mamma Betalar-viikot ja Örvellys-viikot ruotsalaisilla ja varsinkin Tukholman alueen nuorisolla ja hulina oli sen mukaista. Taas meni muutama päivä ja tuulikin oli mitä oli, joten otettiin rennosti. Otettiin virvokkeita Terhikki II - moottorijahdin kannella ja kerrattiin tapahtumia, olimmehan molemmat olleet liikkellä Latviasta Gotlantiin samaan aikaan ja samassa kelissä. Kun tuuli vihdoin osoitti kääntymisen merkkiä, lähdettiin liikkeelle. No ei se vielä vienyt meitä kuin takaisn Lickershamniin ja lisää grillailua ja huilailua. Kierrettiin glintit meren puolelta, rantoja pitkin ja jännää oli, kahlattiin ja kiipeiltiin. Pyöräiltiin kaupoille ja odoteltiin. Ei tullut kunnon tuulta oikeaan suuntaan, oli luovuttava nyt Öölannista ja suunnattava kohti pohjoista.

Tuuli kääntyy.
Kun oli lähdetty liikkeelle ja suuntana oli nyt pohjoinen, teki tuuli omituisen lenkin ja muutti matkan aikana suuntaa hitaasti 180 astetta. Tehtiin halssin vaihto ja ......, vaihdettiin takaisin ja katsottiin mihin pääsee? Iso aallokko esti täysin etenemisen toiseen suuntaan ja nyt piti vain odotella jotta tyyntyisi. Purjehdimme lenkkiä, sairasta tai ainakin outoa. Lopulta aallokko tyyntyi sen verran, että moottori jaksoi taas työntää meitä eteenpäin, purjeilla ei nyt pääse. Useita tunteja myöhemmin tuulikin virisi oikeasta suunnasta ja matka purjehtien eteni mukavasti. Nynäshamn tuli nyt kohteeksemme ja sinne saavuttiin illan jo hämärtyessä, mutta tilaa oli runsaasti. Tuuli yltyi seuraavina päivinä todella rajuksi ja satama tuli täyteen veneitä, meidänkin rinnalle tuli suomalainen purjevene, jolle itse vihjaisin, että siinä on ok, kun muualle ei mahdu, vaikka kyllä rantaan vielä muutamia saatiin sullottua. Ilmeisesti ulkosaaristosta paettiin nyt suojaan. Nynäshamnin satamapaikka maksaa leveyden mukaan, 3,6m/300 kr. Ei siis kannattanut leveillä paatin koolla.
 Satamien hinnat olivat Ruotsissa 200-350 kr välillä, keskimäärin noin 250 kr. Latviassa ja virossa 20- 30 euron paikkeilla. Ruotsin voimakas kruunun kurssi teki hinnoista noin. 30 prosenttia kalliimpia, kuin niiden pitäisi olla. Veneemme on 33 jalkaa. Nynäshamnin satama ansaitsee kiitoksen koostaan ja siitä, että sinne on helppo tulla vaikka yöllä ja aallonmurtaja-laiturin ulkopuolelle mahtuu melko varmasti ja siitä voi siirtyä sisemmäs aamun valossa, jos tilaa ei ole tai ei viitsi häiritä ketään yöllä. Sauna taas saa satikutia, liian pieni ja lattiat suihkuissa likaantuvat ja ovat iljettävät kävellä, Kroksit olisivat olleet mukavat.