Uutisia maailmalta.

Kesän mittaan on törmännyt purjehdusta ja veneilyä koskeviin asioihin, jotka ovat enemmän tai vähemmän huonosti. Myös naapurimaan lehdistö on huomauttanut joistain asioista, kuten På Kryss -lehden juttu silloista Ahvenanmaalla. Itsekin olen ihmetellyt suomalaista siltapolitiikkaa jo pidemmän aikaa. Meillä tehdään tietysti aina "taloudellisesti kannattavia" siltaratkaisuja, mutta ovatko ne sitä pitkällä aikavälillä? Tämän kyseisen artikkelin silta, joka katkaisee ainoan suojaisen ja lyhimmän reitin Kökariin, on hyvä esimerkki. Föglön ja Degerbyn väli on poikki kokonaan purjeveneiltä, jos ei ole sitten 5,3 m alikulkukorkeutta, syväys kyllä riittäisi. Muitakin tapauksia löytyy valitettavan useita, niin Ahvenanmaalta kuin Suomesta, ehkä kuuluisin on Naantali, jonne pitää isoimpien veneiden kiertää kaukaa, ainakin jos Turun suunnalta kylään mielii. Niin kuin joskus kirjoitin, on Hollanti pieni maa, mutta sillat osataan tehdä kääntyviksi, nouseviksi ja vaikka purjehdittaviksi. Rahti kulkisi kyllä siltojen alikin, mutta purjehdus-matkailijoita arvostetaan ja se näkyy.

Hauska oli artikkeli myös uudesta saunasta lentoaseman business-luokassa. Oi että oli pelottava ja toimittajan mielestä jopa kauhistuttava ajatus, että on vain yksi ja sama sauna miehille ja naisille. Saksan reissulla tuli oltua monta kertaa "suomalaisessa saunassa", jossa oltiin vieläpä alasti samassa saunassa ja jopa samassa suihkuhuoneessa, milteinpä samassa suihkussakin. Matkailu avartaa muutakin kuin lompakkoa!

Tutustuin myös Navionicsin Europe karttaohjelmaan tabletilla. Minulla se toimi lähinnaä reittisuunnittelun apuna ja tarkastin siitä myös, josko on tullut uusia kiviä tai uusia merimerkkejä matkani varrelle. Uusimpana karttapäivityksenä se antoi varmuutta matkan tekoon ja hyvinhän se toimi. Minulla ei ole gps ominaisuutta omassa halpis-tabletissa, joten paikan määrityksestä ei tullut kokemusta. Samoin tablettini ei näy kovin hyvin auringossa, joten plotteria se ei korvannut, mutta reittisuunnittelu oli varsin helppoa ja mukavampaa tehdä kuin pienellä karttaplotterilla. Ja kartat on syytä aukaista/ladata ennen kuin poistuu verkosta, ilman nettiä ne eivät muuten toimi.

Ainoa vika noissa ohjelmissa on se, että kivet ja matalikot eivät näy ennen kuin zoomaa tarpeeksi. Erään merikapteenin kanssa juteltuani, kävi ilmi, että he olivat meinanneet ajaa karille, juuri tästä syystä kun karttaa ei oltu zoomattu tarpeeksi. Tällä kertaa tilanteen pelasti alueen tuntenut perämies, joka muisti että paikalla on kiviä, eikä syvää vettä, niin kuin kartta näytti.

Aasinsiltaa päästiinkin toiseen kuulemaani asiaan. Kun kaasuputkea rakennettiin Venäjältä Eurooppaan, niin pojahan piti tutkia ja hylkyjä ei saanut rikkoa. Ja kuinkas kävikään. Eräskin hylky, vanha sellainen murjottiin palasiksi työlaivan ankkurilla ja syy vieritettiin jollekkin muulle. Myös monista löydoistä vaiettiin. Löytipä sukellusvenekin nokka mudassa, pystyssä pohjassa, mutta "yhtiön" salassapitopolitiikka lienee toiminut tehokkaasti. Näin meitä taas vietiin veli naapurin johdolla kuin pässiä teuraaksi ja virkamiehet pyörittelevät peukaloitaan, kun vastassa on liian iso business-organisaatio. Tässä olisi toimittajille oikeaa tarinaa pengottavaksi, itse en enempää kerro.

Politiikkapäivillä Visbyyssä oli taas aika vilske. Juttelin kovin erilaisten tahojen kanssa ja muutama asia jäi sieltäkin mieleen. Ahvenanmaalaiset sanoivat kivasti sen, minkä olen kyllä kuullut ennenkin, että ahvenanmaalaisilla on sydän Ruotsissa ja kukkaro Suomessa. Paljonkohan tuosta saarirykelmästä saisi, jos sen myisi vaikka Dubaille? Olisiko valtion velkamme kuitattu? Pohtia kannattaa, ennen kuin saarelaiset päättävät liityä Ruotsiin. Eihän suomalaisuus ole muutenkaan Ahvenanmaalla suosiossa, eihän siellä koulussa ole pakkosuomeakaan.
Myös isoista tuulimyllyistä puhuttiin. Ruotsalaiset ovat tutkineet, että juuri isot myllyt aiheuttavat terveydelle vakavaa vaaraa. Pitäisikö meilläkin tutkia ennen kuin myllyvillitys pääsee valloilleen. Itse kyllä kannatan saasteettomien vaihtoehtojen kehittämistä, vaikka kyllä näiden laitteiden tekeminen kuluttaa luontoa yhtä lailla. Jos hyvällä saastuttamisen hyötysuhteella saadaan edullista energiaa, niin mikäs siinä. Terveyttä ei silti pidä kenenkään uhrata ja kukapa sitä maisemiakaan haluaa tärvellä.

Sukelluskalastuskisoissa

Tuli taas pitkästä aikaa käytyä kisaamassa. Vekaran saarella Uudessakaupungissa oli kisapaikka. Saavuimme sinne edellisenä päivänä ja saimme veneen ankkuriin vähän tuuliseen paikkaan. Kävin vielä sukeltamassa köyden kiven ympäri ja varmistin näin ankkurin pitävyyden kalliopohjalla. Veteen ehdin vähäksi aikaa ja kuntokaan ei olisi sallinut mitään maratooniuintilenkkiä. Ahvenparvia löytyi parikin ja joku haukikin oli paikalla. Kisapaikka oli siis löytynyt, ei mikään erikoinen, mutta nyt kala on ollut häviksissä, joten sai kelvata.
Kilpailu alkoi ja siirryin rantaan, lähelle "hot spottiani". Paikalla oli ahvenruohoa ja virtausta ja pari kolme metriä vettä. Sen verran oli tuulella vaikutusta, että virran paikka oli hieman muuttunut ja en löytänyt enää sitä parempaa kalapaikkaa, jonka löysikin sitten kisan voittajaksi tullut, vain muutaman kymmenen metrin päästä siitä vanhasta paikasta pohjoiseen. Pienempiä ahvenia oli ja koitin jonkun ampua ja sainkin, mutta jäi liian pieneksi ja toinen laukaus meni ohi. Haukea tai säynävää en nähnyt, en sen enempää juuri muitakaan meren eläviä. Aivan lähdön edessä olevassa lahdessa ui vielä punaeväisiä särkikaloja, mutta olivat niin nopeita, että ei ollut pienintäkään mahdolliduutta harppuunalla ampua. Kalaa ei ollut tullut paljon, muutamia ahvenia, säynäviä ja haukia. Lämmin ja maukas lohisoppa odotti rannalla ja kokin loihtima saaristolaisleipä oli tosi hyvää.
Tulipa vielä kokeiltua kumiveneeseen peräpurjetta, hauskaa oli. Tuo purje vei kumpparia vauhdilla, aina kun tuuli.

Aselupa
Tuli sitten taas ajankohtaiseksi metsästysaseen hankinta. No jo on paljon muuttunut edellisestä kerrasta. Piti vielä palata poliisiasemalta hakemaan sotilaspassia, sekin vaaditaan asevelvollisilta. Aikani asiaa pohdittuani, tulin uteliaaksi, onko tämä tasa-arvoista? Laitoin kysymyksen tasa-arvovaltuutetulle. Vastaus tuli oikein ylitarkastajan allekirjoittamana, kyllä se on lain mukaista, vaikka sitä varusmiespassia tai palveluksesta vapauttamistodistusta tai muuta dokumenttia ei naisilta kysytäkkään." Tasa-arvolaki on tehty naisten aseman parantamiseksi". Ja minä kun luulin, että molempien tasa-arvoisen kohtelun takia ovat lain tehneet. Perusteluissa on hauska kohta. Varusmiespalveluksen suorittamaan siis pääsevät vain ne, jotka eivät ole vaaraksi muille ja niille, jotka ovat vaaraksi, ei siis myönnetä aselupia. Kyllä, näin se menee. Mitäköhän armeijassa opetetaan? Kokkailua, kansantanssia, smalltalkia vai peräti tappamista? Kyllä se vastaus vähän hymyilytti. En tiedä käytäntöä, että saako tappamisesta kieltäytynyt (aseistakieltäytyjä) lupaa metsästysaseseen, mutta tappamaan opetettu henkilö saa, sen tiedän. No ehkä on parempi käyttää sanaa "maanpuolustusoppinut". Itse kun palvelin varusmiespalvelusta, oli meidänkin komppaniassa henkilöitä, jotka kiusasivat ja "simputtivat" pienempiään, liekö heillä kaikki muumit olleet laaksossa, ja nyt moni heistä aliupseereita?? Liekö tuo armeja nyt niin hyvä testauspaikka nuorille keskenkasvuisille mukuloille ja onko oikein, että kaikkea nuorena tekemääsi voidaan myöhemmin käyttää sinua vastaan. Olen kuitenkin tyytyväinen, että sain vastauksen ja enköhän saa aseluvankin, ainakin toivon niin. Autokin on kyllä aika vaarallinen, milloinkohan ajokorttiin vaaditaan psykologinen testi, varusmiespassi ym., niin kuin nyt aselupaan? Viimekerralla lupa maksoi n. 12mk ja nyt n. 70e (420mk), pieni inflaatiokin näkyy olevan valtion hinnoissa, varmaan sitä psykologi-lisää. Nouseehan se kalastusluvan hintakin koko ajan, valitettavasti. Hitto kun ei voida enää devalvoida ja revalvoida tarvittaessa.